19. 

    

  Päivän paikallista sanomalehteä selaillessaan, 05.08.(KS), törmää tällaiseen uutisotsakkeeseen: "Sotilas kalasteli alaisensa nimellä lasten alastonkuvia". "Käräjätuomio: Mies  esiintyi valeprofiililla Instagramissa "14- vuotiaana kouvolalaispoikana". Artikkeli kertoi Karjalan Prikaatissa ,Vekaranjärvellä yli 40-vuotiaan miehen vakituisena työntekijänä työskennelleen samassa työhuoneessa kadetin kanssa, jonka identiteetin varasti. Avasi tämän nimissä Instagramissa tilin ja kalasteli alaikäisiä tyttöjä seuraajikseen verkostossa. Hän oli onnistunut aikeissaan. Rangaistuksena 1 vuosi ehdollista vankeutta ja sen ohessa 40 tuntia yhdyskuntapalvelua. Lisäksi uhreilleen kertyviä kärsimyskorvauksia hänet määrättiin maksamaan 6000 euroa. 

  Se mitä naiselle, ensimmäisenä nousee mieleen jutusta on hätä läheisen puolesta. Tuli mieleen, ei kai vaan. Hänen veljenpoika on kouluttautunut kadetiksi ja naisen viimeisimpien tietojen mukaan, tämä olisi ehkä vielä samaisessa paikassa töissä. Oliko kaiken takana jotain tällaista siis? Pikku hiljaa vuosien saatossa on toista kohdetta, erästä läheistäni lähestytty. Pedofiilirengas saattaa olla yllättävän laaja-alaista toimintaa ja hyvin vakuuttavia, normaaliin tyyliin tapaan eläviä ihmisiä, jotka hakeutuvat mahdollisesti aloille tai tahoille, joiden kautta pääsevät lähelle kohteitaan tai linkittymään helpoksi todetuiksi väylien suomin avuin kohti sairaiden seksuaalisten tarpeidensa täyttymystä. Tämä olisi voinut olla ainakin yhden aie, näistä hänenkin karmeiksi todetuista miesten lähentymisyrityksistä. Sen ulkomaalaistaustaisen ehkä. Miksei jonkun niistä kotoperäisistäkin. "Mikko", joka oli annettu nimeksi pedofiiliuudesta tuomitun tarinan pahalla keksitylle miehelle eli tyttöjä ahdistelleelle tuon nimiselle miehelle. Mies oli väittänyt soluttautuneensa tahallisesti  mukaan joukkoon saadakseen käräytettyä pedofiilejä. Kuvamateriaalia tuomitun miehen vanhasta kännystä oli kuitenkin löytynyt jo 2014 alusta asti. Mikko nimenä oli naiselle läheisten piirissä kovinkin tuttu. Suvussa kulkeva nimi myös. Näille, naista lopulta ahdistaneille miehille nimi tuli naisen kautta siis varsin tutuksi ja selväksi. 

  Vekaranjärvestä tuli naiselle mieleen myös eräs kanta-asiakas, joka kävi päivän Dallas- pullat melkein joka päivä kioskilta hakemassa. Mukavan oloiselta tuntuva mies. Oli aika monessa mukana. Kävi myös Vekaranjärvellä joidenkin asioiden tai tehtävien takia. Olisiko liittynyt "muonitustupaan" jollain tapaa. Nainen ei enää muista. Oli ollut myös Tykkimäen huvipuistossa työtehtävissä. Hänen kanssaan nainen, kun palkkasi nämä nuoret miehet itsellensä töihin, pääsi nauramaan juuri sitä työelämän alussa olevan ihmisen alkumetrien tuskaa. Sitä kuinka "pihalla" jokainen ensi alkuun on, ennen kuin oppii oman työnsä. Ja minkälaisia kommelluksia ja aikaansaannoksia sitä jokainen saattaa saada aikaan. Kyllä vain. Aikaan saivat, paljonkin, nainen hymyilee. Taisi olla Luumäeltä  kotoisin tämä kanta-asiakas, Lehtomäessä ehkä asui.  Sen selvitessä, joskus siinä pikaisesti jotain puhuessa, se oli naiselle taas sellainen muistutus tästä eräästä miehestä, joka asui siellä. Hän uskoi nähneensä tämän miehen joskus ennen kuin koronaviruspandemia oli päällä, ehkä marras- tai joulukuussa viime vuoden puolella. Tämä oli tullut keskustan S-Marketin kulmilla vastaan vinosti hymyillen ja laihtuneena. Parta tipotiessään. Tai sitten oli kyseessä mahdollisesti sen ihmisen veli. Tai suuresti tätä muistuttava ihminen. Oli miten oli. Nainen hätkähti, mutta jatkoi eteenpäin ihan kuin ei mitään.