maanantai 3. elokuuta 2020

             9.                                          

                                                  Kouvola 2017

                                         ”Painajainen” hereillä ollessa

 

  Ei hittolainen. Jotain oli meneillään nyt. Asunto, jossa hän asui. Hän ei nykyään tykännyt asua enää siinä. Koska, alkoi tapahtua hieman kummallisia asioita. Tai ylipäätänsä hänelle epämieluisia asioita. Hän oli tutustunut pariin vanhempaan naisihmiseen rapussaan. Toinen oli hänen seinänaapurinsa, jonka kanssa hänellä hieman oli hankaluuksia. Huoltoyhtiön miehen mukaan nainen oli erikoislaatuinen välillä hoidossa piipahtava vanha rouva. Naiselle ei ollut tätä naista vastaan oikeastaan yhtään mitään. Ymmärsi vanhuutta ja nykyajan vaikeuksia vanhoilla ihmisillä. Mutta naisen käytös tuotti tälle itselle sekä muille häiriötä välillä kovaäänisellä meluamisella joko kotonaan tai joskus käytävällä. Häiriötä, tämän välttämättä tarkoittamatta ja haluamatta sitä. Moni muukin, niin kuin nainen itsekin oli varmasti joskus häiriöksi toisille. Musiikin kuuntelu esimerkiksi juoksumatolla juostessa tai muuten vaan. "Paperin ohuet" seinät oli harmituksen aihe kaikillle talossa.

  Toinen naisista oli yläkerrassa asuva nainen. Järkevän oloinen ja talon asioista ainakin jollain lailla perillä oleva. Samassa kerroksessa naisen kanssa oli ollut levottomuutta ja häiritsevää asumiseloa oleva asunto, joka entisten asukkaiden muuton jälkeen oli remontoitu kauttaaltaan. Hometta oli löytynyt koko asunnosta kauttaaltaan. Nainen, joka muutti pois päästäkseen eroon miehestään, joka oli päihderiippuvainen ja rikoksia tehnyt mies, kerkesi hieman kertoa elämästään ennen muuttoaan. Asia oli tullut hänelle yllätyksenä, vaikka oli kerran yllättänyt huoltomiehen kurkkimasta huoneiston postiluukusta asuntoon. Aiemmin asunnosta oli rampattu pitkin yötä koko ajan tupakalle. Tajuamatta sitä, että vanhassa kerrostalossa, kaikki kuuluu kaikkialle tosi hyvin. Seinien läpi pystyi melkeinpä juttelemaan naapuriensa kanssa. Entiset asukkaat olivat siis nostaneet kytkintä, tai joutuneet nostamaan, mutta nyt asunnossa oli asuttu jo toista kuukautta ainakin ilman, että asukkaiden nimi olisi tiedossa kenellekään muulle talossa asuvalle. Oliko kyseessä täysin uusavuttomat uudet asukkaat vai oliko asia täysin tarkoituksellista.

  Naisen kotona oli käyty. Hän alkoi olla siitä täysin varma. Useammankin kerran. Hänen ystävällään eikä hänen äidillään ei ole ollut avainta hänen asuntoon enää pitkään aikaan. Nyt naisen paniikkia ilmeisesti haluttiin tahallisesti lietsoa enemmän esiin. Naulakosta oli hävinnyt hänen musta neuletakkinsa, joka hänellä oli ollut päällä tullessaan kotiin työvuorosta Veturin kauppakeskuksessa sijaitsevalta R-kioskilta. Osa ainakin talolaisista tiesi missä hän oli töissä, niin kuin myös huoltoyhtiön eräs työntekijä, joten hänen liikkeiden seuraamisensa oli varmasti helppoa. Liittyikö asia vain häneen eli joku halusi olla todella ilkeä häntä kohtaan vaan. Vai oliko kyseessä esimerkiksi ex- aviomiehen elämään tai hänen poikaansa liittyvä joku kuvio. Vai oliko kyseessä joku näistä hänen muista elämässään olevista miehistä. Vai kehen ja mihin asia liittyi? Aiemmin oli tapahtunut pienempiä asioita asunnossa. Hunajaa oli kerran esimerkiksi keittiön sivutason pöytäpinnalle kaadettu sekä tehty sellaisia tavaroiden siirtelyä, jonka hän huomasi sitten kotiin tultuaan. Nainen ei ollut kertonut kenellekään omista havainnoistaan mitään. Koska ensin oli ajatellut, että väsynyt ihmismieli saattoi tehdä naiselle kepposia. Nyt asia alkoi todella vaivaamaan, ja nainen oli alkanut pelkäämään jollain lailla. Kuka hullu hänen kimpussaan oli? Ja mitä tällä oli mielessä. Nainen oli ajat sitten tehnyt onneksi omien luottotietojen kiellon, joten hän pystyi ainakin jotain liikkeitä todistamaan ja mahdollisesti estämään, jos hän joutuisi identiteettivarkauden uhriksi. Toisaalta ei ollut kyllä varma oliko tehty sopimus enää voimassa. 

   Asunto oli kooltaan ja remontoinnin jälkeen miellyttänyt naista suuresti ja sen takia nainen oli muuttanut juuri asuntoon. Tietysti sijainti oli merkinnyt myös paljon. Lähellä asui veli perheineen, naisen ystävä sekä hänen edesmennyt siskonsa oli asunut myös, nyt tämän poika ja avomiehensä asuivat keskusta – alueella toki edelleen, koska olivat onneksi saaneet pojan opiskeluja ajatellen asunnon siskon kuoleman jälkeen keskustasta. Lähellä asuvat naisen elämään kuuluvat ihmiset olivat luoneet turvaa naiselle, vaikka harvemmin nainen näki heitä todellisuudessa. Kotona ei juuri koskaan. Aika ajoittain hän kärsi yksinäisyydestä, mutta naapurit luulivat varmasti hänen olevan tosi yksin oleva ihminen.  Helppo uhri kenen ulkopuolisen silmissä vaan siis. Pariskunta, joka toimi hänellä vuokranantajina, olivat tosi mukavia. Nainen oli heidän ensimmäinen vuokralaisensa. Ovissa oli vanhanaikaiset lukot ja turvalukot. Eikä erillistä sisäovea, joka poistaisi osittaista käytävältä kuuluvaa meluhaittaa. Joten tietty oli mahdollista, että jollain entisellä asukkaalla oli avaimet asuntoon. Vai oliko? Mahdollisesti myös jollain talossa pitkään asuneella. Nainen oli päättänyt, ettei kerro asiasta mitään vuokranantajilleen ainakaan vielä. Koska asia oli vain häntä kohtaan tehty rikkomus kuitenkin.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 250.