tiistai 4. elokuuta 2020

             14.                                                     

                                                                Elokuuta 2020

  Nestori Miikkulaisen kuolemasta 85-vuotiaana,KS 02.08, ollut juttu lehdessä palailee mieleen, kun ajatus siirtyy naisella yön tunteina  Kotkaan suuntaan. Tämä kyseinen ihminen oli se Juha Vainoin hitiksi, "Vanhojapoikia viiksekkäitä" nousseesta laulusta tunnetuksi tullut ihminen.  Oli jutun mukaan useasti päässyt uteliaiden kysymykseen vastamaan. Sisällöltään jotakuinkin näin : -Oletko sinä se Nestori Miikkulainen? -No, olen ja häitä olen päässyt tanssimaan vaikka laulu kertoo muuta. "Vainio oli kysynyt lupaa nimen käyttämiseen, joka oli tälle lapsuudesta saakka tuttu. Samaan konstiin eli ystäviensä ja tuttujen nimistön hyödyntämiseen Vainio oli turvautunut muulloinkin. Saimaannorppaan vertautuvan miekkosen mallina oli ollut puumalalainen Nestori Repolainen. Tosin ihan yks yhteen kappale ei peilaa Reposenkaan elämää." Kappale käsittelee maaseudun tyhjenemistä ja saimaannorpan uhanalaista tilaa. " Aluksi lauluntekijä ei ollut edes innostunut laulusta hänelle ehdotetusta aiheesta. Hän piti sitä  luonnonsuojeluvouhotuksena. Sitten, kun hän syttyi tarinasta, laulu kohtasi takaiskuja. Vainio osallistui sen kanssa vuoden 1982 Syksyn sävel- kilpailuun, mutta ei selvinnyt finaaliin. Myöhemmin samana vuonna kappale pääsi kuitenkin kilpailuun karsittuja esittävään televisio-ohjelmaan. Vanhojapoikia viiksekkäitä julkaistiin singlenä marraskuussa 1982, ja Sellaista elämä on - albumille se pääsi seuraavana vuonna. Klassikoksi muuttuminen oli alkanut."

  Jotenkin edelleen, hyvät fiilikset muistot Kotkasta ja ne huonot ikään kuin taistelevat keskenään naisen mielessä välillä. Viime kesänä, ex-miniän mennessä naimisiin tämän nykyisen miehensä kanssa, tuli muodostettua, vaikka olikin naiselle jonkin sortin koetinkivi tapahtuma, niin ihan hyviä muistoja. Kuin myös kaikki vierailut mitkä nainen on tehnyt lastenlasta ajatellen sinne päin. Erään kerran tosin, vanhat huonot muistot pulpahtivat pinnalle, kun nainen tajusi kotiinpäin junalla palatessaan, että kävit sitten " kasiseiskat "kenkiä ajatellen melkein. Toinen kenkä ei kadonnut mihinkään vaan sellainen "karvainen kimpale" hyökkäsi sen kimppuun ja puri. Joten hollannikasta muistuttava korkokenkä, mustaa mokkanahkaa, sai vekkiinsä saumaa myötäilevän sivuviillon. Capo, perheen pippurinen leikkisä villakoira oli tehnyt lähempää tuttavuutta kengän kanssa. Yhdessä nainen kuitenkin nauroi ex-miniän ja lapsenlapsen kanssa asialle. Nainen vetäisi kotiin saapuessaan pikaliimaa saumaan ja kenkä on nyt ihan käyttökelpoinen. Tosin junaa odotellessa, Sokoksella kierrellessä, syksymaisemissa ja kylmempien ilmojen ilmoittaessa jo saapumisestaan, nainen päätti ostaa samalla sieltä tarvitsemansa talvikengät. Tapahtunut ikään kuin johdatteli naisen tekemään oikeita asioita.  Tämä on huomannut saman asian ennenkin elämässään. Jostain hetkellisestä harmitushetkestä voikin seurata jotain hyvääkin. 

  Nainen piruuttaan alkaa tutkailemaan mitä kaikkea vuonna -87 tapahtuikaan Suomessa. Poimintoja musiikin saralle liittyen: 14.tammikuuta Rauli "Badding" Somerjoki (s.1947) kuolee. "Baddingin musiikki on jossain määrin naiselle merkitsevää. "Tähdet, tähdet"- kappale lennättää hänet vuosien taa. Orilammen majalle eräisiin firman pikkujouluihin, jossa oli niin sanotusti "avecina" mukana. Tulevana ex-aviomiehen morsiamena. Joo, bileet oli huikeat. Bussilla lähdettiin ja sahtia matkalla naukkailtiin. Ja loppulukema oli mitä oli. Erään seikan ennen lähtöä nainen muistaa, mikä jäi mieleen kummittelemaan vuosiksi. Tulevan aviomiehen, juuri seurustelun tämän kanssa aloittaneena, tämän sisko vie naisen sivummalle ja kyselee varoivaiseen tyyliin ensi alkuun uteliaana seurustelukuvioista ja sitten suorana toiminnan naisena, jollain tapaa samaan aikaan ikään kuin varoittaa, kysyy naiselta: -Oletko aivan varma tästä? No, nainen jos olisi kaiken tulevan tiennyt. Voi olla että se tuo taival olisi jäänyt kokematta.  Hän muistaa vieläkin sen hetken Kuusankoskella ravintola Figaron ulkopuolella, kun oli melkein kääntynyt kannoillaan ja oli ollut vähällä, ettei olisi mennyt ensimmäisille "virallisille treffeille" kyseiseen paikkaan. Jokin oli tuolloin arveluttanut kaikessa häntä. Suuresti. Jos hän ei olisi mennyt jotain asioita ei olisi tietystikään tapahtunut. Hän oli oman siskonsa kautta tutustunut tälle jollain lailla tuttuun mieheen eräänä iltana ravintolassa. Nainen, hän, juuri kovia kokenut ja liian haavoittuvassa auki olevassa tilassa haki yksinkertaisesti turvaa itselleen. "Paratiisi"- laulu on kait se naiselle kaikkein rakkain tämän laulajan tuotannosta. 25.06 oli HS:n sivuilla otsikko: "Rauli Badding Somerjoen Paratiisi hallitsi tanssilavojen ykkössijaa 20 vuotta putkeen, mutta nyt se syrjäytettiin soitetuimman kappaleen paikalta". Vau, nainen oli ajatellut. "Teoston keräämien esitystietojen mukaan Tuure Kilpeläisen Autiosaari on viime vuoden elävän musiikin esitetyin kappale. Kyllä vain. Hatun nosto sille. Nainen, oli tykästynyt myös kyseisen artistin tuotantoon.  Baddingiltä löytyi toki niitä muitakin lauluja, jotka naista vei mukanaan niin sanotusti. Jossain vaiheessa nainen kuului jopa Facebook-ryhmään, joka fanitti kyseistä artistia. 

  10.tammikuuta Suomessa oli ollut poikkeuksellisen kova pakkanen. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin uusi pakkasennätys , -34 astetta. Kyllä, aika "luita hytisyttäväksi" kokemukseksi myös tuleva heinäkuu tulee muodostumaan naiselle. Syksy oli koettelemusten aikaa. Hänellä oli menossa ravintolakokiksi opiskelut tuolloin ja viime vuosi pitäisi suorittaa Lahden hotelli- ja ravintolakoulussa Felmanissa. Hän oli keväällä hakenut ja päässyt Helsingin Käpylän sairaalan keittiölle töihin. Ympäri Suomen oli siellä nuoria, niin naisia kuin miehiäkin töissä. Siellä hän tutustui ja ystävystyi tähän "Tarjaan", joka oli Kotkasta kotoisin. Hänen kotipaikkakunnan kunnon bileisiin eli  Kotkan Meripäiville piti lähteä sitten tutustumaan. Kyllä vain ja loppu onkin siltä historiaa. "Tarja", kun totta kai ystävyys loppui naisen puolelta tähän tapahtumaan, kysyi joskus, kun he näkivät pikaisesti Kouvolan Aseman Montun, silloinen ravintola siellä asemahallin alakerrassa sijaitsevana ja kun hän saattoi tämän asemalle, "Tarja" kysyi, antaisiko tämä anteeksi omaa osuuttaan tapahtuneessa, nainen muistaa vastanneensa ettei kykene siihen varmaankaan. On tajunnut jälkikäteen, että vaikka "Tarja" olikin eräs kuvioon ja tapahtuneeseen suuresti vaikuttanut henkilö, niin eihän miesten osuus ollut hänen tekoaan. Valinta on aina tekijällä tai tekijöillä itsellään. Joten sellainen pieni lievennys tässä asiassa on. Oman erään nykyelämän naispuolisen ystävän ex-aviomiehen sukunimi on sama, eli ystävän lapsilla on tämä sukunimi mikä oli tällä ihmisillä. Ei pitäisi olla kaiketi samaa sukua kuitenkaan. Eli eroon ei ikävistä asioista pääse eikä haudata voi mitään niin syvälle, ettei sitä jokainen joutuisi jollain tapaa aina käsittelemään. Ja sen asian nainen onkin vuosien saatossa mieltänyt. Asioita on syytä aina syytä käydä läpi, vaikka itsekseen, jos ei muuten. Se on osittain harteiden painolastista, kahleista vapauttavaa.

  09.toukokuuta Euroviisut järjestettiin Brysselissä Belgiassa. Irlannin Johnny Logan otti toisen henkilökohtaisen euroviisuvoittonsa laululla Hold Me Now. Kyllä vain, nainen muistaa laulun todellakin. Kuului siihen samaan kastiin, mitkä syöpyy ihmismielen muistiin. Tai naisella kävi niin ainakin. Hän muistaa tapahtumia laulujen avulla. Muistaa missä tilanteessa sen on kuullut. Tätä on kuunneltu nuoruuden menovuosina, "haku vaihe päällä" ja hauskaa pitäen, elämää eläen. 10.elokuuta- Deep Purple konsertoi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972. Jep. Nykyisen miehekkään myötävaikutuksena ja toisaalta omakohtaisena kiinnostuksena aiemminkin, kyseinen bändi on jättänyt muistijälkiä naisen "kovalevylle". Sen verran hyvää musiikkia bändi on suoltanut vuosien aikana ulos. "Smoke On The Water"- ja "Burn-kappaleet" kai ovat niitä merkitsevimpiä. Mutta tältäkin yhtyeeltä on toki muitakin kappaleita, jotka naista paljoltikin miellyttää. 

  Eräs asia hätkähdytti naista. 24.kesäkuuta -Elokuva Emmanuelle esitettiin Suomen televisiossa ja sai suuren suosion myös Virossa, jossa Suomen television katsominen oli siihen aikaan kiellettyä. Ei siis, elokuvan sisältö, ei vaikka oli raiskattu. Tästä asiasta silloin muuten sisuuntuneena, nainen päätti tuolloin "hypätä ratsaille" takaisin välittömästi, kunhan oli sitä ennen ottanut selvää, oliko saanut raiskaajaltaan jonkun seksitaudin. Oliko raiskauksen syy mahdollisesti tämä. Ei ollut. Tämä elokuva, sarjatuotanto, on vain erään näiden harmia tuoneista, "mieskokelas ehdokkaan" lemppari "pehmoporno" leffoja. Siksi naiselle nousi ikävääkin ikävämpi tunne rintaan. Syystäkin. 

  Nainen törmää Googlesta sen vuoden tapahtumia hakiessaan, Ylen erääseen 30.3.2018 uutisoimaan, Kotkan Sapokkassa, viiden nuoren hengen vaatineeseen, turmaan. Autolla aallonmurtajalta mereen, 30 vuotta sitten tuolloin, syöksynyt punainen Ford Taunus oli törmännyt liikennemerkkiin ensin ennen veteen päätymistä. Vauhti oli ollut kova. Auto upposi kuuden metrin syvyyteen. Ainut, joka selvisi autosta ulos hengistä, 22-vuotias nainen, rikkoutuneen ikkunan kautta, uituaan aallonmurtajalle, joutui kilometrin taivaltamaan paljasjaloin puhelinkopille eli hälytyksen tekoon tuolloin kului aikaa lähes tunti. Viranomaiset eivät meinanneet edes uskoa turmaa. sekin hidastutti avun saamista ajoissa. Paikka oli nuorten suosima. Menehtyneet olivat 17-27 vuotiaita. Tämäkin uutinen oli naista järkyttävä kaikilta osin. Tuo automerkki on aika yleinen ja nainen miettii oliko auto samaa merkkiä, mitä oli tämä, jossa hänet raiskattiin. Kylläpä oli tarpeeksi tämän päivän uutisannissa. Punertavan auton kuitenkin muistaa olleen.  





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 250.