46.

  "Flasbackit " hyökkäsivät naisen kimppuun menneiltä vuosilta heti aamutuimaan. Helsinki kesä 1987, ravintola rautatieaseman oikealla laidalla. Kuuma kesäpäivän ilta ja Koskelan sairaalasta tutuksi tulleet pari naistyökaveria mukana. Illan aikana kurkusta alas meni "bisseä", sitä seudun halvinta ja kukkarolle sopivaa juomaa. Nainen ei ole tuon kesän jälkeen juonut kaljaa toiste. Siitä on 33 vuotta. Yhdessä vaiheessa iltaa nainen huomaa istuvansa samassa pöydässä Anneli Sarin tyttärien kanssa. Naiselle jäi kuva upeista fiksuista nuorista naisista. Nämä illan hyvästä menosta viehättyneinä kiipeävät pyöreälle pöydälle. Tanssi jatkuu hieman yläilmoista katsottuna näillä siis. Meno on aika vallatonta. Tarjoilijat pyrähtävät paikalle rauhoittamaan sitä. Nainen huomaa sivummalla erään tunnetun näyttelijän, koomikonkin. Tämä seisoskelee keskustelemassa erään komean nuoren miehen kanssa. Jostain syystä, olisiko osittain humalatilan rohkaisemana nainen alkaa luomaan katsekontakteja nuoren miehen kanssa ja huomaa jossain vaiheessa loppuiltaa keskustelevan tämän kanssa. Mies lähtee saattamaan naisen kotiinsa. Hän tuo tuntematon mies, olisi se "valkoisella hevosella saapuva ritari" naisen elämässä. Tämä mies jostain syystä vaistosi ymmärsi naisen tilanteen. Heittäytyi täysillä pelastamaan naista. Naista, jonka sisällä riehui kesän traagisen kokemuksen jälkeen syvän surun nostattama myrsky ja aallokot. Nainen oli karahtanut karille. Hän oli sisältä rikki. Loppuelämänkö. Nainen ei ole unohtanut miestä koskaan. Tämä pelasti tietämättään naisen. Antoi tälle rakastavan hellän käden kosketuksen. Miehen poistuessa, naisen katsellessa miehen perään aamuyön aamun taitteessa sateen ollessa hellittänyt yön jäljiltä usvan kohotessa asfaltin pinnasta, nainen alkoi hyräillä laulua, Sinä lähdit pois / Ultra Bra. "Sinä lähdit pois. Minä katselin parvekkeelta. Loittonevaa selkääsi. Kiersit vesilammikot. Ja arvaan ettet  murehdi tätä eroa." Oli ollut tyypillinen kahden aikuisen ihminen kohtaaminen kesäyössä. Mies jätti jäljen, jonka avulla naisesta tuli ehyempi. 

  Nainen oli jäädä Helsinkiin kesän jälkeen. Oli saanut Hesperiasta aamupalakylmäkön oppisopimuspohjaisen työpaikankin. Nainen oli kuumeisesti yrittänyt löytää itselleen asuntoa. Ne asunnot, joissa kesän työntekijät olivat Käpylässä asuneet olivat menossa syksyn opiskelujen pariin palaaville. Nainen oli osittain rakastunut pääkaupungin sykkeeseen. Kesän koetut kokemukset Helsingissä olivat vahvistaneet naisessa sitä tunnetta, että hän voisi viihtyä siellä pitempäänkin. Popedan / Pitkä kuuma kesä-laulu single oli 03.kesäkuuta 1985 julkaistu ja tuona kesänä 1987, nainen muistaa biisiin soineen siellä täällä eri ravintoloissa. Svenska Teatterin talossa, Espan päädyssä, Happy Days "Häppäri" veti porukkaa puoleensa paljonkin. Kahdessa kerroksessa oleva tila oli ollut ihanteellinen illanvietto paikka. Otsrobotnialla "Bottalla" tuli eräskin kerta oltua viihteellä. Kerran naisella oli lähtenyt lapasesta, oli humaltunut nopeaan tahtiin liikaa. Tyynesti kevyen oloisesti portsari oli heittänyt naisen olalleen ja kantanut ulos ravintolasta. Nainen oppi illasta paljonkin, ja käyttäytyi asiallisesti sen jälkeen kyseisessä paikassa. Merikaupungin antimet myös siellä meren äärellä olivat antaneet niin paljon. Toki se nuoren ihmisen seikkailun halu ja toisaalta myös ehkä se ymmärrys seudun hyvistä mahdollisuuksista edetä urallaan ajoivat naista tässä yrittämisessään jäädä asumaan elämään ja eheyttämäänkin itseään sinne. Nainen kierteli vuokra-asuntonäyttelyjä. Eräs Lauttasaaressa ollut yksiö ja sitä vuokraava kokki erään ravintolan keittiön puolella siinä viimeisissä epätoivon metreissä mitä nainen otti asian suhteen, laukaisi tilanteen suuntaan, joka oli myös naiselle täysin tämän suunnanmuuttaja. Mies meni tökerösti liian pitkälle kertoessaan yksiöstä. Heitti tyypilliset "luonnossa maksu"- vaihtoehdot kehiin silloin tällöin. Nainen oli hetken tuijottanut miestä vaan järkyttyneenä, kääntynyt sitten vaan kannoillaan ja kävellyt ulos ravintolasta. Niin "iisiä" biisiä. Voisiko sanoa, oli se. Nainen, kun oli kertonut sitten ettei ollut löytänyt asuntoa ja joutuu perumaan oppisopimuksen, ihminen, jonka kanssa nainen oli sopimuksen tehnyt ei olisi millään halunnut luopua jo kaksi viikkoa talossa olleesta lupaavasta ravintolan keittiön puolen ihmisestä. Nainen palasi siis Kouvolaan. Vanhemmat olivat varmaan ilahtuneita asiasta, nainen itse ei ensi alkuun ollenkaan. 

  Nainen palasi vuosiin ennen noita aikoja. Naisen äiti oli järkännyt naisen Kouvolan kaupungille töihin. Nainen oli ollut eräällä kasvipuutarhalla Myllypuronkadun varrella töissä. Kun Tykkimäen huvipuistoa rakennettiin ja alkuvaiheessa siellä istuteltiin erilaisia monivuotisia kukkaperennoja ja puidenkin taimia, nainen oli mukana niissä työaherruksissa. Kaupungin traktorikuskit toivat isot puuntaimet paikalle ja kaasuttelivat paikalta. Naiset kaivoivat lapiolla isot kuopat ja raahasivat nämä isohkot puuntaimet kuoppiin istutuksen hoitaen. Tämä kaupungintyönteon, miten sen nyt sanoisi, nainen naurahti, työnteon jako, olikin ikuinen huumorinheiton kohde kaupungin sisäpiireissä, työyhteisöissä. Tykkimäen huvipuisto perustettiin vuonna 1986 sekä Terraario avattiin keväällä 1987. Kohde, josta oli tuleva myöhäisempinä vuosina elämän edetessä naisen oman pojan mielipaikka Tykkimäen huvipuistossa. Naista käärmeet, eivät niin kiehdo. Pertunmaalla lenkillä aamuvarhaisella kerran olleessaan nainen oli hiekkatiellä kerällä olleen yli vain pompannut, kun ei ollut ensin sitä käärmeeksi edes tajunnut. Kyy oli ollut kyseessä ja tuo lenkki saikin vauhdikkaat loppukilometrit naisen kohdalta. Toki Tykkimäessä oli eräs karuselli myös jossa nainen, kun vielä oli vuosia eteenpäin kulunut, istui sitten kuin "aikamatkaajana" oman lapsenlapsensa kanssa. Nainen oli tuolloin ollut niin herkistyneessä tilassa, että kyyneleet olivat olleet lähellä saada putousmaisen ilmiön aikaiseksi naisen poskille, mutta nainen oli oman lapsenlapsen ollessa sädehtivän onnellinen karusellin suomasta nautinnosta ja ilosta, onneksi saanut kyynelvirran ehtymään, jämään vain kimallukseksi silmäkulmiin. Ikään kuin merkiksi kruunuksi hetken tärkeydestä. 

  Niin naisen äiti oli ollut omalle tyttärelleen niin ihana äiti kaikilla tavoin. Myös tällä esimerkkiä näyttävällä tavalla, jolla tämä ohjasti naista työelämän saloihin. Sanotaanko kunnon työntekijän saloihin. Nainen muistaa erään äitinsä työkaverin noilta ajoilta. "Iso vaalee". Tuosta nimestä tuli kyllä naiselle toinen "Iso vaalee" mieleen. Veikko Kerttulan ohjaama elokuva vuodelta 1983. Veikko Meren romaanista "Jääkiekkoilijan kesä". Ja isosta naisesta taas, eräs naisnäyttelijäsuosikeista, Kaarina Hazard Liian paksu perhoseksi - elokuva vuodelta 1998. No, tämä nainen, äidin työkaveri, oli pitkä ja vaalea hiuskuontaloltaan. Purkista suoraan taisi olla kuitenkin värisävy. Monen monituiset kerrat kuitenkin tämä äidin elämän läpikulkenut ihminen jaksoi hauskuuttaa tempauksillaan naisen äitiä. Niin tuolloinkin. Naiselle muistuu eräs omakohtainen hulvattoman huumorin heitto hetki. Käytiin jo iltapäivää. Nainen oli parin nuoremman työkaverin kanssa alueella "risusavotassa" eli tienvierellä josta maisemanäkymästä piti karsia turhaa kasvustoa pois. Porukalla oli ollut hauskaa mutta naista myös väsytti haukotutti jo tuossa vaiheessa päivää. Erään haukotuksen myötä jotain tapahtui. Toisella puolen leukakulmia kuului joku pieni ääni. Leukanivel hyvä ettei jumiutunut täysin paikoilleen. Puoli tuntia ja toinen puoli kasvoista poskipielistä oli turvoksissa. Siinä toisten vielä enemmän saadessa naurun aihetta ja huumorin heiton jatkuessa. Naisella oli vaikeuksia. Nauraa ja nauraa niin että kyyneleet valuivat silmistä. Samaan aikaan tämän "työtapaturman" alaisena, miettiä pitäisikö tästä huomenna todella lähteä lääkärin pakeille. Sairauslomaa saamaan haukotuksen ja naurun perusteisten, näiden aiheuttamien vakavien vammojen jälkeen. No, nauru jatkui seuraavana aamuna päivänä. Ei onneksi tarvinnut. Jäljen se jätti naiseen, kuitenkin tuokin tapaturma. Sellaisen jäljen, joka joskus muistuttelee itsestään. Älä avaa suuta liian auki isoksi. Tai pureskele oikein. Haukotus / nauruvamman. Jonka johdosta alkaa hohottamaan, kun sen muistaa. Vakavan sortin vamma kyseessä siis. Diagnoosia vailla tosin vielä.

  Nainen pyrähtää vuoteen 1988. Se oli traagisen kesän jälkeinen kesä. Kesä jonka loppupuolella nainen törmää tulevaan aviomieheensä. Sitä ennen naisen oli koettava vielä eräs epämieluisa asia miesrintamalla. Hän oli ollut "Alfan lipan alla" olevassa grillikioskissa eräiden kahden vakituisen työntekijän kanssa töissä koko kesän. Tämä kuului Juho Manner Oy: n alaiseen toimintaan. Kahvila oli kioskin vieressä. Illaksi meni ja aamuyön tunteina työvuoro oli ohi. Sopi vallan mainiosti nuoren naisen elämään. Kolme vuoroa putkeen ja vapaata tyylin. Töiden jälkeen pyöräili joskus Käyrälammelle uimaan vielä kun ei nukuttanut sitten ei yhtään. Vallaton kesä vallaton maailma sydämessä naisella. Tuolloin tapahtui eräs mieleen painunut asiakaspalvelutilannekin. Tai sanotaanko sen mahdollinen jälkinäytös seuraavana iltana kioskin edessä. No, nainen palveli erästä tuiskeessa aikamoisessa ollutta miestä. Tällä jää 20 penniä uupumaan vielä pienen maitoannoksen saamisesta tilaamansa annoksen kylkeen. Nainen noudattaa vakituisen naisen opastamaa linjaa ja tämän pomon seuratessa vieressä pahoitellen sanoo miehelle, että ei voi myydä maitopikaria tälle. Mies suutahtaa ja tarttuu naisen pitkiin hiuksiin. Pomo toimii ja suihkauttaa pippurisumutetta miehen kasvoille, jonka seurauksena tilanne rauhoittuu. Naisella alkoi vapaa. Seuraavan kerran kun tulee töihin vapaiden jälkeen kuulee, että kioskin edessä oli riehuttu aseen kassa seuraavana päivänä. Tuo oli ensi kokemus naisen kohdalla, myynnin puolella tapahtuneista vaarallisista uhkaa aiheuttavista kokemuksista. Matkaa asiakaspalvelijana tällä kuluttajamyynnin saralla se ei pysäyttänyt. Eläviä tilanteita elämää tuo kaikki vaan on. 

  Nainen kohtaa grillikioskissa töissä ollessaan miehen, joka liehittelee naista niin pitkään, että tämä suostuu treffeille miehen kanssa. He tapaavat rautatieaseman yläkerrassa olevan ravintolan terassilla. Tällä miehellä on kaksi muuta miestä mukanaan. Mies oli työkseen jonkin sortin tavarakuljetusfirman leivissä. Ajoi Tolkkilankadulle sillä kuorma-autollaan naista aina tapaamaan. Nainen asui tuolloin tuossa kerrostaloasunnossa oman veljensä kera. Pienen itsenäistymisjakson, jonka jälkeen vanhemmat myivät kyseisen asunnon, asukkaidenkin löytäessä rinnalleen ihmiset. Näiden siis jatkaessa sen jälkeen elämäänsä toisaalla. Kerran naisen tykö tulleessaan oli unohtanut jotain kiiltävää sormeensa. Matka päättyi tuohon. Nainen oli saanut selville häkeltyneen kiinni jääneen miehen puheesta että tällä oli tytär ja vaimo. Nainen oli sanonut miehelle, että ajattelee ensin aina lastaan, silloin jos aikoo suunnata pettämään vaimoaan. Lapsi tarvitsee sinua niin kuin tiedät, mutta vaimo ei tarvitse pettävää miestä. Mies oli lähtenyt nolattuna nopeatahtisesti ulosajettuna pää painuksissa naisen asunnolta. Nainen oli ollut vihainen niin miehelle kuin vähän itselleenkin asian johdosta. Mutta tiesi, että mies itse oli ollut vastuussa teosta tänne asti. Tätä muistuttava ihminen oli yrittänyt houkutella kerran naista yrittäjänä olleessaan kioskilta perjantai-illan rientoihin. Nainen oli ihmetellyt tuon miehen käytöstä. Kahteen kolmeen otteeseen tämä oli tullut kioskin sisälle. Nainen ei todellakaan lähde kenenkään ventovieraan matkaan. Ei etenkään "varattuna" naisena monta vuotta jo ollessaan. Nainen on aina yhden miehen nainen. Ei tunne vetoa pettämiseen koskaan. Vaikka väljässä tilaa antavassa suhteessa olikin.

  Nainen muistaa yhtäkkiä erään seikan tulevasta aviomiehestään. Nainen oli mennyt tämän kanssa kihloihin. Naisen veli seurusteli tulevan aviovaimonsa kanssa. Oli ollut juhlimisilta takana. Mies oli humalansa takia lähestynyt yöllä toista naista tällä samaisella asunnolla. Nainen oli yllättänyt tämän. Nainen halusi erota. Mies ei. Teki fritsuja naisen kasvoihin niin, että se oli kuin kovankin tappelujupakan jäljiltä. Tai näöltään kuin jonkin taudin ollessa päällä. Vesirokon aikoinaan lapsena sairastettaessa naisen kasvot olivat olleet täysin rokon aiheuttamien paiseiden rupien täyttämä. Nyt oli tuolloin melkein yhtä kauhistuttava näky meneillään. Mies sai aikaa saada naisen mielen muuttumaan. Tämän ollessa paikalleen kuin "ammuttu". No sen tämä sai tehtyäkin. Ahdistava olo kohosi jostain syystä rintaan. Rakkaat läheiset olivat joutuneet turhan päiten tulilinjalle tuolloin.