39.
Nainen tuijotti ulos parkkialueelle, joka näkyy makuuhuoneesta katsottuna vähän oikealla. Talon oma parkkialue sijaitsi ihan parvekkeiden alapuolella. Oliko tuo musta viistoperäinen musta auto sen yhden hullun. No, ehkä ilmaisu oli liian voimakas, mutta tiesi tämän hulluuteen kykeneväisyyden. Tai olisiko voisiko puhua riman ylittävään menevään ei sallittuun ja suositeltavaan toimintaan kykeneväisyys. Oliko tämä se blogiin tunkeutuja. Se joka samalla kun hän kirjoittaa, on omalla kännykällään tai kannettavallaan ja kopio tekstiä. Vai oliko se joku muu? Jonkun talossa asuvan luonako tämä kävi? Teksti muuttuu välillä sinisellä valituksi kappaleosioksi. Parempi olisi pysyä kaukana, nainen ajattelee. Aiemmin samalla parkkialueella oli ollut valkoinen isompi auto, josta oli tullut se auto, joka erään kerran naista seuraili Kuusaalle. Liittyikö nuo autojen omistajat toisiinsa ja tähän hänen seurailuun, jota häntä kohtaan oli tapahtunut. Jos auto ei ollut sen Myllykoskelaisen. Oliko tässä kaksi juttua / "keissiä" rinnakkain? Erillisiä jotka eivät liity toisiinsa. Mutta, jotka oli silti kohdistettu häneen. Aikajanallisesti eri aikaan osuvia ehkäkö? Liittyikö toinen hänen kirjoitelmiin. Lauseita Lyyrisiä- sivulla esimerkiksi. Nainen on ihmetellyt myös seinänaapuriaan tai mistä se laulaminen sitten kuuluikaan, niinä päivinä kun hän ensin oli tehnyt itse laulun. Oli ollut hiljaista nyt kun hänkään ei laula. Tästä voisi vetää johtopäätelmiä, todellakin. 17.01.2018 sivuille nainen laittoi erään pahuudesta kertovan laulun. Jakoi sen laulettuna myös Facebook- kavereidensa kesken. Nainen alkaa muistella sanoja:
Lumen taian maa
Pahaa maailmaa.
Me tääl paetaan.
Sitä joka meitä.
Joskus läsnäolollaan muistuttaa.
On tää lumen taian maa.
Tääl jotain sellaist joka lohduttaa.
Sen avulla kaiken muun helposti unohtaa.
Tätä talvimaisemaa.
Nyt kun ihaillaan.
Se on juur sitä.
Mitä hetkeen tähän kaivataan se tunnelman kohottaa.
On tää unelmaa.
Jota kulkijain sydän elää saa.
Se murheet harteilt nopeast karistaa.
Parempaa maailmaa.
Me aina kaivataan.
Ja sellaist tästä elämästä.
Tehdä haluaa kaikille varmistaa.
On tää lumen taian maa.
Sellaist jota ei halua koskaan kadottaa.
Se kun päiväämme aina kirkastaa.
Tätä talvimaisemaa.
Nyt kun katsellaan.
On se niin osa talvea meitä.
Ettei sitä voi koskaan sivuuttaa.
On tää unelmaa.
Jonka ihminen kokea taas saa.
Sen saapuminen meille kaikien huomion varastaa.
Parempaa maailmaa.
Me aina kaivataan.
Ja sellaist tästä elämästä.
Tehdä haluaa kaikille varmistaa.
On tää lumen taian maa.
Sellaist jota ei halua koskaan kadottaa.
Se kun päivämme ain kirkastaa.
©Kirsi-Marja Vahter
Nainen yritti muistella mitä tuohon laulun teon aikaan elämässä oli tapahtunut. Ajatus kuitenkin edelleen itää naisessa siitä pelosta, että tämä Myllykoskelainen olisi tunkeutunut hänen miestuttavansa elämään. Se alkaa saada lisää jopa ulottuvuutta. Tänä koronaviruspandemian aikanahan ihmiset, paritkin ovat osa päätyneet olemaan etäyhteydessä toisiinsa. Ja ennen kuin pandemia iski päälle hänen miestuttavansa oli halunnut alkaa lähettelemään "lämmittely" kuvia naisen kanssa. Naiselle oli heti noussut, vaikka oli oman miestuttavansa kanssa halunnutkin tehdä niin, ja halulla, tämä kahjo jostain syystä mieleen. No taas hän käytti noin voimallista sanaa, mutta ei mahda mitään sille. Tämä oli lähetellyt naiselle naisten kuvia tiukat pöksyt päällänsä, joissa "kamelin varvas" ilmiö näkyi selkeästi. Ja myös niitä täysin paljaita alapääkuvia. Naisten kuvia tällä oli tuhottomasti. Oli lähettänyt jopa hevosen "siitä" kuvan, kun ori oli kiihottuneessa tilassa. Tämä kertoi lähetelleensä niitä kaikille naisille, joiden kanssa oli tekemissä. Oliko tämä tosiaan luullut, että naisten kuvien katsominen kiinnostaisi naista. Että tämä olisi heterona kiinnostunut niistä. Naista kiinnosti naisen ja miehen välinen kanssakäyminen. Tai vaikka miehen kuvien katselu, jos se oli naiselle suunnattua. Juuri tämä naisten ja tämän naisenkin johonkin sellaiseen pakottaminen, mikä suorastaan saattaa ällöttää näitä, oli ollut niin luotaantyöntävää miehessä. Toki tässä kaikki muukin. Niin kuin nainen jälkikäteen totesi. Tämä oli sopiva naiselle, joka oli vaikka biseksuaali. Nainen tiesi tämän kykenevän vaikka mihin netin kautta suoritettavaan tekoon. Jopa siihen, että ottaisi yhteyttä tähän hänen miestuttavaansa ja alkaisi lähetellä tälle naisten kuvia. Tekeytyen vaikka naiseksi, joka haluaa tuottaa mielihyvää lähettämällä myös toisten naisten kuvia. Tämä mies kuului sellaiseen Facebook- ryhmään jossa miehet ja naiset, naiset olivat siellä vähemmistössä, laittoivat siellä muiden nähtäväksi juuri näitä tämänkaltaisia kuvia. Ja niitä paljaita kuviakin. Sensuellikuvia, jonkin sortin hyvänmaun rajoissa kulkevia kuvia sivuston suositusten mukaisesti.
Mies oli työllistynyt samaan paikkaan Kouvolan puolelle, Kouvolan Työttömät ry:n työtuvalle ensi alkuun, jolla tämän naisen ex-aviomieskin oli joskus ollut bensakorvauksiin perustuen ainoastaan, apuna hakemassa eri kaupoista näitä ilmaiseksi jaettavia leipiä, pullia ja muita ruokahävikkiruokia työttömille. Tämä kyseinen mies oli sen jälkeen työllistynyt Kuusankosken puolella samankaltaiseen jakotoimipisteeseen. Tällä oli ehkä jotain koulutustaustaakin alalle. Oli päässyt tutustumaan kotihoidon saraankin. Käynyt vanhusten tykönä suorittamassa erinäisiä näitä kotona-asumiseen tukea tuovia palveluita, työtehtäviä. Nykyajan tämän hetkisestä miehen tilanteesta nainen ei tiedä mitään. Toisaalta tiesi, että tämä oli kokenut asian mielekkääksi, joten oikealla alalle oli kouluttautunut jos sitä koulutusta oli. Ihmisten auttaminen tuo monellekin sitä mielekkyyttä elämään. Ja ammatikseen sitä harjoittamaan pääsevät kokevat sitä joka päivä mahdollisesti.
Naisen oma ex-mies oli tykännyt käydä täällä Kouvolan toimipisteessä. Siellä käy monet ihmiset, jotkut eläkeläisetkin syömässä. Niin, kioskilla eräs eläkeläismieskin kertoi käyvänsä. Mies, jolle nainen tarjosi tämän syntymäpäivän kunniaksi kioskilla ilmaiset pullakahvit. Mukava jääkiekosta, niin kuin nainen itsekin, kiinnostunut. Etenkin niistä maailmanmestaruus kisoista kuten nainenkin. Toki paikalliset liigapelitkin veivät mennessään. Nainen muistaa vuosien takaa, kun ex-miehellä oli ollut joku selkkaustilanne kyseisissä tiloissa. Joku oli puhunut ja riitaa haastanut ex-miehen kanssa. Ja tämä oli, miestä paljon pienempänä, vääntänyt riidan alulle panneen sormea niin että, toisen miehen sormi sen jälkeen oli tarvinnut tukevan siteen. Niin mihin hankaluuksiin ex-aviopuolison luonteen kiivaus tämän veikään näiden vuosien saatossa. Nainen oli alkanut miettimään oliko tämä kyseinen ehkä vielä Kuusankosken toimipisteessä toimiva mies tuonut ilmi tälle hänen ex-miehelleen tutustuneensa naiseen ensin somen välityksellä ja sitten puheluiden sekä Skypen kautta. Ja mitä oli sitten tapahtunut. Olivatko yhteistuumiin päätyneet puhumaan naisesta ja jopa päätyneet mahdollisesti haukkumaan tätä. No naista se nyt ei sillä lailla kiinnosta eikä vaikka näin olisi tapahtunut, haittaakaan. Menneet on menneitä eikä niitä voi muuttaa. Ihmiset ovat törmänneet ihmisiin joiden tapaamisen ehkä myöhemmin olisi halunnut jostain syystä jättää väliin. Normaalia ihmiseloa. Antakaamme kaikkien kukkien kukkia silti edelleen. Sillä edellytyksellä että mitään rikollista ei tehdä. Kenenkään päänmenoksi. Ei etenkään sellaisia, joista on uhkana hengenlähtö.
Jeesus. Nainen pelästyi mielikuvituksen ehkä tehdessä hänelle tepposet. Kaikki oli mahdollista mahdottomuudenkin äärellä. Siitä puhuvat ja uutisoivat jokapäiväiset lööpitkin ympärillämme eri mediatahojen tuomalle ne päivänvaloon. Niin oliko taustalla yksi vai useampi tekijä. Yksinliikkuja vain lähestyi näitä hänen läheisiään ja teki liikkeitään. Tai voihan sen tehdä suuremmallakin volyymilla. Yksinliikkeellä oleva pystyi ehkä paremmin manipuloimaan ihmisiä, jotka eivät tiedä tämän yhteydestä häneen. Tai ne jotka siitä tietävät, mutta saa heidät toimimaan haluamallaan tavalla. Tavalla, joka tuo ilmi juuri sitä hulluutta pahuutta, joka itää silloin kun jotain ihmistä kohtaan on jäänyt jotain "hampaan koloon" niin sanotusti. Yritettiinkö hänelle kostaa jotain ja oliko siinä jo osin onnistuttu. Saatu hänet tähän jamaan taloudellisesti etenkin. Ja ketkä kaikki tässä oli mukana. Kiristettiinkö jotain tahoja? Jotain jopa hänen läheisiään? Tai muita tuttuja. Millä? Päivä, jolloin hän oli laulun tehnyt 17.01 oli hänen edesmenneen isänsä syntymäpäivä. 18.päivä oli kuollut hänen äitinsä ja 16.päivä hänen äitinsä sisko. Molemmat hoivakodeissa. Oliko tämä puoli tässä silkkaa sattumaa. Ja naista hirvitti. Tammikuun puolellahan alkoi tihkua uutisia tästä koronaviruspandemian irtipääsystä Kiinassa, Wuhanissa. Nyt nainen oli niin kauhuissaan kuin olla ja voi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti