66.

  "Fishing". Nainen oli heti kalastustunnelmissa. Niin läheisellä Torikadulla oli käyty huumekauppaa jopa liikkeestä käsin. Mitä, mitä, mitä? Nainen alkoi tarkistella tietoja. Jo vain näihin sukunimiin, jotka nyt alueellisesti on kaikille tuttuja, koska seudulla nyt yleensä aina asuu tähänkin maailmaan sortuneiden läheisiä. Onko enää sukua, sellaista kunniallistakaan jossa ei olisi joku "mustalammas" suvun mainetta pilaamassa. Ei usko enää kohta sellaista löytyvänkään. Niin nainen muistaa päivän jolloin ensimmäisen kerran suuntasi hotelli Vaakunalle päin yrityksensä "taloushallintapuolen" tsekkausta varten. Juuri noilla kulmilla peräkkäin oli törmännyt ensin ystäväänsä, naispuoliseen, jonka lapsi oli aikoinaan sekaantunut huumemaailmaan, ja joka eli tällä hetkellä onnettomasti eronneen isän elämän vaihetta. Nainen oli ollut taloushallintaohjelmaa selatessaan tietoinen jo alun vallitsevasta miinustilanteesta. Tuolloin se oli ollut 400 euroa. Ja oli ollut jopa tuosta summasta jo huolissaan. Ja yleensäkin kaikista kaikesta seurannan tuloksistaan. Tästä miinusmerkkisestä tilanteessa oli nopeasti raportoinut ystävälleen heti miten kuitenkin matkaa jatkaessaan. Ystävä oli lohduttanut ja sanonut, että nainen on vasta alussa matkaa yrittäjänä. Nainen oli miettinyt jo tuolloin, onko kioski kannattanut ollenkaan edellisellä yrittäjällä edes. No, seuraava ihminen johon hän heti törmää, ikään kuin toinen olisi melkein toista seurannut, sitä kuitenkaan tekemättä varmaan, hän törmää vanhimman veljen vaimon suvun puoleiseen ihmiseen. Taikuriin, Close-up eli lähitaikuutta harrastavaan ja työkseenkin sitä tekevään ihmiseen. Tämän nainen oli palkannut avajaisiinsa 15.12. 2018 kioskille. Hyvä taitava taikuri. Avajaisilta ei ollut tosin menestykäs tai niin menestykäs yleisömäärän osalta kuin nainen oli olettanut. Eihän se sitä joulunalla ja toisaalta Hansakeskukseen yhtaikaa sattuneen toisen mielenkiintoisen esiintyjätilaisuuden takia voinut ollakaan. No, tulipahan ne pidettyä. Ja musiikkia oli myös tarjolla kuulijakunnalle kioskilla. Puhallinorkesteria ja kitaraduoa. Tätä ihmistä nainen vain pystyi Torikadun kulmalla kanssa vain moikkaamaan ohi mennessään. Niin kiiru oli jo naisella tapaamiseen. Tuon samaisen tilaisuuden jälkeen nainen oli tarkistanut puhelintaan ja katsonut siitä kuka oli yrittänyt tavoittaa häntä. Hänhän ei totta kai ollut voinut vastata päälle jääneeseen, ei hiljennettyyn puhelimeen. Nainen oli tuolloin saanut juuri vanhimman veljen vaimolta viestin. Siinä ilmoitettiin naisen äidiltä löytyneestä syövästä. Maailma pysähtyi hetkeksi siihen Vaakuna hotellin sisäänkäynnin oville ulos. Kyyneleet silmissä nainen käveli takaisin työpaikalleen ja teki työtään loppupäivän yrittäen hallita herkän mielensä suurempia aaltoja surun aiheuttamia aaltoja. Loppuillasta niin kutsutun kitutunnin aikana kyyneleet alkoivat valumaan valtoimenaan hetkeksi. Nainen pidätteli. Odotti kotiin pääsyä päivän osalta todellakin tuolloin. 

  Kalastus, naisella oli ikävä sitä näin kaupunkimaisemissa. Toki kaupungissa tälläkin seudulla oli paljonkin mahdollisuuksia moiseen harrastukseen. Nainen muistaa joskus jopa hakeneensa kalankasvatus myyntipaikasta suoraan kotimaassa tuotettua lohta. Lohi oli se kaloista maistuvin niin kuin monelle suomalaiselle nykypäivänä. Norjalainen viljelty lohi kilpailee tällä hetkellä halpuudellaan kotimaisia markkinoita syöden. Toisaalta ilman tuontikalaa kotomaamme ei enää pärjäisi, saisi turvattua "kalatiskitarvettamme". Tuontikalan osuus oli tuoreessa julkaistussa artikkelissa ilmoitettu olevan jo 80 prosenttia, josta Norjasta tuleva osuus on puolet. 1980- luvulla kotimaisen kalan osuus kulutuksesta oli vielä puolet. Huimia eroja, ajan kuluvien edetessä pakollisia muutoksia ilmeisestikin. Kotimaisen kalan saatavuudessa sinne ruokapöytiin asti on ollut haasteita. "Suomalainen kirjolohi pääsi WWF Suomen vihreälle listalle eli suositeltavien kestävien kalavalintojen joukkoon". KS. Olkaamme siis ylpeitä tästä. Nainen tietää joiden kuiden harrastavan laiturionkimistakin. Ihan sitä perinteistä. Mikäs sen leppoisampaa, jos ei omista venettä. Ja kaupunkilaista nainen tietää monillakaan ei ole edes mahdollisuutta moiseen. Nainen tietää erään kahden vanhemman naisen kalastavan suoraan merestä juuri tällä tyylillä, kaupunkikalastelua, "fishausta", voisiko ilmaista asian  noin. Tulee kyllä mieleen myös toisenlainen kaupunkikalastelu. Niin tai oikeastaan laajempikin kalastelumerkitys. Suorastaan "valtamerikalastus" melkein. Shoppailukalastuksesta, siitä perinteisestä tähän rikolliseen shoppailukalastukseen. Niin se nykyaika. Liittyikö sittenkin lähestyjä, tämä väärän Facebook- profiilin alla toimija tuohon maailmaan. Rikoksia tekee rahaa hamuamalla uhreiltaan, mutta että rahat valuisivatkin sitten johonkin muihin kohteisiin. Huumeisiin kaikkeen tuohon. Yrittäjäksihän oli profiilissa ammattinimikkeensä kuvaillut olevan. Niin oliko tämä tätä kotiseutupainotteista yritystuentaa, suuremman luokan vinoilua sisältävää. Käänteiseksi käännettyä osin. Mutta, että todella yrittäjä vielä aidosti toimija takana siellä. Kaikki on mahdollista. Niin ja jos siimaa antaisi lisää vielä asialle, niin voisi olla niinkin että huumemaailmaa ei niin vaan taakse jätetäkään ja naisen ystävän tietämättäkin tai sitten tietäen oma poika olisi sekoittanut naisen tuttuja tämän tietämättä suurempaan vyyhtiin. Jutun mukaan kyllä hovissa käsitelty rikoskokonaisuuden tekijät oli saatu kaikkinensa kiinni ja tuomioita oli muutettu. Joidenkuiden hylättiin kokonaan ja joidenkuiden tuomioita alennettiin. Näytön riittämättömyyden takia. Ja oli myös tuomion kovenemista artikkelin mukaan joidenkin kohdalla. Naisen ystävää vastapäätä, silloisen veljen perheen rappukäytävään johtavan oven edessähän oli joskus tapahtunut se ampumistapaus. Se henkilö, joka oli syyllistynyt tekoon oli samana vuonna syntynyt kuin tämä, jonka tuomiota kovennettiin. Oliko kyseessä sama henkilö vai toinen. Tämä Torikatu keissin henkilö kuului Hells Angels MC:n rikollisryhmään prospect- jäsenenä. Niin mahdollisuuksia mahdottomilta tuntuvissa kuvioissa joskus. Mutta sitähän se on se rikollisten maailma. Kaikki keinot hyväksikäytetään ja uskomattomia kuvioita joskus sisältyy noihin kauppoihinkin. Niin arkipäiväistynyt toiminta on ihan heti kotinurkillamme jokaisella tänä päivänä ja vuorokausituntien melkeinpä jokaisena tuntina. Päiväsaikaan paljon helpompaa toimintaa, huomaamattomampaa kuin yöaikaan, voisiko sanoa jo. Liiketoimintaa, tässä "keississä" liiketoiminnan päälle tai sen välittömässä läheisyydessä. Ostajamarkkinat kadulla sekä kaupassa. Verkot vesille vaan. 

  Verkot vesille, nainen muistaa kuinka vanha kiharapäinen harmaapää oli kerran jos toisenkin eräällä mökillä sanonut joko pojalleen tai vävylleen. Ne pitäisi käydä laittamassa, jotta vielä huomisen aikana tai viikonlopun aikana saadaan kotiin viemistä perheen lemmikkikissalle, vävyn perheen, sekä tietysti sitä lisäsärvintä pöytään jo mökillä vielä ollessakin. Oli ollut kiva aikuisiässä päästä seuraamaan taidokasta verkonkäsittelyä. Kala on aina kuulunut suomalaisten suosikkiruokaraaka-aineisiin. Onhan se hyvä juuri omega - 3- rasvahappojen sekä luonnollinen ylivoimaisesti parhain D - vitamiinin lähdekin. Sitä on ennen syöty hengenpitimiksi asti ja jotkut tekevät sitä vielä tänä päivänäkin. Myrskyluodon Maija- laulu Lasse Mårtenson, Anni Blomgvistin Myrskyluoto- romaanisarjasta tehty dramatisoitu kuusiosainen suomalainen televisiosarja oli naisen edesmenneen äidin lempiohjelmia. Ja sen myötä kaiketi tämä oli tykästynyt itse lauluunkin. Televisiosarja oli vuodelta 1976. Kirjailijan isoisän sisar Maria (Maija) Lovisa Mickelsdotter oli tämän esikuva kirjan päähenkilöä Myrskyluodon Maijaa profiloitaessa. Niin moni kirjailija hyödyntää oikeita hahmoja elämästään kirjoissaan. Niin nainenkin on tehnyt. Aiemminkin. Saattanut joskus lisätä hahmoihin jotain tai ottaa pois. Kirjailija kuvasi 1800-luvun Ahvenanmaan maisemissa eläneen itsenäistymistä opetelleen naisen elämää keskellä merta Myrskyluoto- saarella. Mahtava miljöö tarinalle ja mahtavahan siitä tulikin kaikkinensa tuosta tuotoksesta kaikesta siitä mitä se synnytti lisää televisiosarjaan, lauluun, elokuvaan, musikaaliin, teatteriproduktioihin asti. Nainen itsekin todella on aina tykännyt tästä tarinasta ja luomiskertomuksesta kaikkine anteineen. Ja tämän rakkauden sytyttäjänä alullepanijana oli naisen oma äiti.  Lars "Lasse" Anders Fredrik Mårtenson, suomenruotsalainen laulaja, teatterikapellimestari, säveltäjä ja näyttelijä, jonka äidinkieli oli ruotsi, mutta joka levytti suomeksi. Eli 24.09.1934- 14.05.2016. Kaikki muistaa hänen Laiskotellen laulun, Euroviisuedustaja kappaleensa 1964. Rikas mies jos oisin, Hei, hei Pussycat, Kaikessa soi blues, Mä lähden stadiin, Kaikki paitsi purjehdus on turhaa, Muistatko syyskuun ja eritoten The Animals- cover Nousevan auringon talo. Niin kukapa ei tämän miehen tuotantoon olisi törmännyt. Nainen ei ollut siltä välttynyt. Eikä missään nimessä olisi halunnut välttyäkään. Tänään nainen tietää mitkä musiikkikappaleet soivat päivän aikana, päivässä. Ja kuuluvat tähän päivään syystä jota nainen tietää, hänen läheisensä esimerkiksi eivät tajua, ymmärrä ja tiedä. Niin ehkä tuo tieto on jollain taholla. Nainen tietää millä.