72. 

  Nainen juoksee aamuvarhaisella pitkin pururataa. Keuhkot täyttyvät raikkaasta ilmasta ja mieli virkistyy metri metriltä lenkin edetessä. Nainen ei juokse kotipaikkakunnallaan tutuissa maisemissa vaan on kesää viettämässä ja työtään tekemässä Helsingissä päin ja Käpylässä. Juhana-Herttuan tieltä lähtiessä oli valmistautunut tekemään pitkän tutustumislenkin paikallisiin antimiin luonnon äärellä. Reitti mutkittelee ja vie naista eteenpäin. Nainen nauttii joka askeleesta jonka ottaa. Vastaan tulee koiranulkoiluttajia ja pari muutakin aamuvarhaista aamuvirkkua. Nainen on iässä, jossa ei välitä onko edellisenä iltana ollut viihteellä tai muuten menossa. On iässä, jossa luottaa voivansa krapulassa myös tehdä vaikka kuntoa kohottavan ja päätä selvittävän lenkin. Nainen oli erään "yhden tunnin yöunet jälkeen suoraan töihin" - kokemuksen siltä kesältä jo kokenut. No, oli päättänyt tuolloin kyllä viisastuneena, että ei koskaan enää toiste halua kokea moista. Oli päivä ollut liian mieleenpainuva kaikilta osin, mutta toki sai tehtyä työnsä tuonkin päivän osalta. Musiikki pauhaa korvissa Sony Walkman korvalappustereoiden kautta. Gary Mooren Wild Frontier vuoden 1987 julkaisu soi kaikkine kappaleineen lenkkeilynautintoa vahvistaen. Sieltä parit kappaleet kuten Over the Hilss And Far Away, Friday On My Mind, Strangers In The Darkness Ja Crying In the Shadows olivat naiselle niitä lempparikappaleiksi muodostuvia sille kesälle. Artistihan on todella taitava kitaravirtuoosi, Belfastista Pohjois- Irlannista kotoisin, hardrockia ja bluesia soittanut muusikko. 4.huhtikuuta syntynyt artisti menehtyi 6. helmikuuta 2011, vain 58- vuotiaana, alkoholin liikakäytön seurauksesta tulleeseen sydänkohtaukseen. UKK-hallissa, Messukeskuksessa tämä olisi ollut juuri tuolloin 1987 kesällä nähtävissä, mutta tuo jäi naiselta kokematta, mitä nainen oli harmitellutkin. Oli suunnitellut, että joku kerta menee myöhemmin livekonserttiin kun tämä tulee Suomeen. Turussa oli tämän viimeinen keikka vuonna 2007. Nainen oli muistellut joskus jälkikäteen oliko tämä ollut tulossa vuonna 2009 Kotkaan esiintymään, mutta että keikka olisi sitten peruttu tämän kuoleman johdosta. Nainen ei tiedä muistaako tuota asiaa oikein. Irlannista ja irlantilaisesta musiikista sanottakoon, että ne on aina vetäneet naista puoleensa. Tarinankerronnaltaan ja yksinkertaisesti tapa tehdä myös sitä perinteistä irlantilaista musiikkia, siinä on vain sitä jotain. Kiehtovuutta. Kieli, iiri, ja englantia sillä tietyllä maalle tyypillisellä aksentilla puhuttuna, laulettuna, niin se tekee jo puolet tuosta kiehtovuudesta. Niin ja itse maakin, jopa se pub-kulttuuri myös osaltaan niin naista kuin monia muitakin juomista enemmän kiinnostuneita kiinnostaa. Naista tosin ymmärrettävistä syistä se luonnon anti enemmälti kuitenkin. Rannat, rantakalliot, nummet. Nainen huomaa olevansa jossain vaiheessa Pukinmäessä, oli juossut aika pitkään ja alkoi miettimään vieläkö jatkaisi pitemmälle, päättäen kuitenkin alkaa palailemaan takaisin päin. Oli nähnyt vettä, "rapakkoakin", joka tulee Vantaan puolelta, Vantaan jokea matkan varrella ja oli ollut kaikesta siitäkin sen annista iloinen. Luonto on tärkeä osa kokemuksena kokea erityisesti pääkaupunkiseutulaisille. Lenkki oli ollut juuri taas se oikea lääke päivittäiselle liikuntanälkäiselle ja ikikipuilevalle luonnon pariin kaipaavalla. Vaikka erään lenkillä kohdatun miehen kohdalla olikin hätkähtänyt. Ne muistijäljet. Nainen oli päättänyt voittaa tämän elämänmittaisenmatkan tuohon tiettyyn pelkoonsa. Katsella sitä, tutustua siihen ja olla sen kanssa sinut. Mutta olla kuin ennen vanhaan urheilukilpailuissa joskus valmiina "lähtötelineissä" toimimaan, räjähtävällä voimalla, jos tarve siihen joskus elämässä vielä tulisi. Mikko Peltola, kaikkien tuntema luonnonpuolesta puhuja oli äskettäin twiitannut: "Miksi Helsinki väheksyt luontoasi? Kaupunkiluonto on kaikilla mittareilla hyvin tärkeä". Nainen oli osallistunut heti kun oli huomannut somesta, tämän mukana olevaan Pelastakaa Pirkkolan metsä- adressin vetoomukseen.  Vetoomus on kerännyt allekirjoituksia yli 14 000 tällä hetkellä ja se on luovutettu 23. syyskuuta Helsingin kaupunginvaltuustolle.  Taistelu Pirkkolan metsän ja Keskuspuiston puolesta on hieno osoitus tosiaan siitä että on ihmisiä asukkaita jotka haluavat vaikuttaa kaupungin kehityksen kulkuun, säilyttää luontoa ja sitä kautta suojella alueella olevaa eläinkunnan kantaa sekä ennen kaikkea taata sitä alueen toimivuutta ja toimivuutta alueella asuvien sekä sinne tulevien ihmistenkin kannalta. Nainen oli ollut niin ilahtunut luettuun artikkelia, joka koski Kouvolaan tulevasta uudesta luonnonsuojelualueesta. 2,4 hehtaarin alue Anttilan kylässä Salpausselän rinteelle. Alueella on muun muassa Lautakorven lähteikkö, jossa kasvaa uhanalaiseksi luokiteltu harsosammal. Kyllä, jos näitä tällaisia luontoa suojelevia päätöksiä ei tehtäisi, niin asiat olisi huonolla tolalla. Toivon mukaan on aina ihmisiä, jotka jaksavat taistella näiden asioiden puolesta sekä ihmisiä jotka päättävällä taholla tekevät myös niitä oikeita päätöksiä luontoa ja sen monimuotoisuutta ajatellen. 

  Päivän uutisissa oli uutisoitu murto Lehtomäessä sijaitsevaan kioskiin. Uutinen nostattaa hämäriä muistikuvia naisen mieleen jostain vuosien takaa. Kioski, joka oli sijainnut Utunmäentien risteyksessä ja murrosikäinen poika pyöräilemässä sillä suunnalla kaverien kanssa. Niin, jotain oli tuolloin sattunut siellä. Oliko poika löytänyt kavereineen jotain maasta vai oliko se vaan ollut tämän tekaistua väittämää, pelon alla toimintaa. Oliko tuolloin jo joku iskenyt kyntensä näihin nuoriin ihmisiin. Poliisit ottivat yhteyden tuolloin vanhempiin asian johdosta. Vai tehtiinkö se sitten vähän myöhemmin. Seutu niin kuin Eskolanmäki - lähiö on tunnettu tästä negatiivisestakin maineestaan, joka johtuu tiettyjen asukasryhmien aiheuttamista häiriöistä ja tapahtumista alueilla. Lahti on ollut tunnettu tästä Chicago - maineestaan. Niin ja vertauskuvallisesti jompaa kumpaa lähiötä paikalliset asukkaat ovat mielessään mieltäneet myös näistä lähiöistä täällä Kouvolassa. Kilpailevat lähiöt ovat olleet siinä mielessä nämä lähiöt valitettavasti, vaikka alueilla on todellakin asukkailleen tarjota sitä paljonkin hyvää ja mieluisaa asuinympäristöä. Noista ajoista koko ajan maailman kehittyessä ja mennessä eteenpäin ihmiset ikään kuin ovat tottuneet siihen, että asioita tapahtuu kaikkialla, oli kyseessä sitten isompi kaupunkiseutu tai rauhallinen maalaismiljöö. That´s Life / Frank Sinatra kappale alkoi välittömästi soida jostain syystä taas naisen mielessä. Naisella on se päänsisäinen "ratio". Varmaan aika monella kulkijalla täällä. On olemassa myös 88-Keys feat. Mac Miller & Sia That´s life. Niin tämä vanha Frank Sinatran kuin tämä uudempi samanniminen versio sopisivat tähän kohtaan. Tämä uudempi versio istuu tähän maailmaan pojankin koettuun paremmin ehkempä: " They told me, Don´t make a promise you can´t keep. All the drugs in you system, you can´t sleep. How many times you had to buy a Plan B. For a girl you never bring back home meet your family? Frank Sinatralle päätyvän, 1963 julkaistun laulun on levyttänyt ensimmäisenä Marion Montgomery. Laulun ovat kirjoittaneet Dean Kay ja Kelly Gordon. Frank Sinatra esitti sitä vuodesta 1966. Strangers in the Night , Sinatra, laulaja ja elokuvanäyttelijä kuoli vuonna 1998. Tähden matka alkoi 1930- 1940- lukujen vaihteessa Harry Jamesin ja Tommy Dorsey orkestereiden laulusolistina. Artisti jatkoi levyttämistä aina 1990 - luvun alkuun asti. Nainen on aina tykännyt klassikoista, joista kuista ja joidenkuiden artistien esittämänä eritoten. Liza Minnelli, esimerkiksi myös näine samoine meriitteineen vaikuttavana tulkitsijana on jättänyt naiseen myös lähtemättömän jäljen.  Tämä tosin on rintamaidossa ikään kuin saanut jo tuon taidon tai viimeistään eläessään ja läheltä seuratessaan omia vanhempiaan alalla, Judy Garlandia, näyttelijä-laulajaa sekä Vincente Minnelli, elokuvaohjaajaa. New York, New York, Over the Rainbow laulut tämän esittämänä niin kuin kaikki koko laaja skaala lauluja, kabaree esityksiä, elokuvia. New New York oli elokuvaan vuonna 1977 sävelletty laulu. Näyttelijättären lisäksi elokuvassa esiintyi Robert De Niro, jonka mielestä elokuva olisi tarvinnut vahvemman nimikappaleen. Tämä olikin kommentillaan suututtanut laulun tekijöitä, jotka olivat John Kander, säveltäjä sekä Fred  Ebbin, sanoittaja. Over the Rainbow "Sateen kaaren tuolla puolen" on Ihmemaa Oz musiikkielokuvaan tehty, Harold Arlenin säveltämä ja E.Y Harburgin sanoittama. Naispääosassa oli Judy Garland ja kappale voittikin parhaan laulun Oscarin. Usko Kemppi on kirjoittanut suomennoksen, jota on esittänyt muun muassa Olavi Virta, vuosina 1938- 1966 levyttänyt artisti, yksi Suomen eniten levyttäneistä laulajista, 601 laulua, joka tosin myös oli hyvä näyttelijäkin. "Tangokuninkaana" tunnettu. Poika varjoisalta kujalta. Niin se on kuulunut niihin naisen jo lapsuudessa kuulemiin kappaleisiin. Niin naisen on vaikea joskus käsittää edelleen tätä lapsensa elämäntilannetta. Vaikka se on osin selitettävissä silti se on liian iso surua tuottava asia. "Ja kujan kulmat varjoineen. Hän tuntee kyllä tarkalleen". Nykyajan lapsille niin kuin ei tuolloin pojallekaan aikoinaan, mikä hetki se "ensimmäinen kerta" sitten olikaan, tuntuu ei anneta mahdollisuutta puolustautua, vaarat ovat kasvaneet liian isoiksi kulmillamme kaduillamme. Kaikkinensa Liza Minnelli on suonut monelle ihmiselle todella tällä kulttuurisella kosketuksellaan ihania elämyksiä. Kaikille kaikkialla. Joka maailman kolkassa, voisipa sanoa, löytyy New York- kaupunkiin liittyviä niitä hyviä ja huonojakin asioita ja antimia. Iäti. Niin, tuossa lähiössähän poika oli asunut myös perheensä kanssa joskus. Nuorten ihmisten perhe pienen vauvansa kanssa. Samoin lähti matka naisella itsellään joskus, lähiönä vaan Eskolanmäki. Niin nainen muistaa huvittuneena, että sai tietää melkein samassa rytäkässä pojan seurustelusta, kuin myös että tämän seurustelukumppani oli neljännellä kuulla raskaana. Mummous yllätti ehkä uutisvirrassa voimakkaimmin voisiko sanoa. Ikimuistoisesti ja ihanasti.