76.

 Olisipa ravintolan baaritiskillä, nainen ajatteli. Edellispäivän yksi ainoa "salmarishotti", kaakaon ja marjapiirakkapalan kera päiväsaikaan erään tietyn "piällysmiehen" tarjoamana, henkilökuntakahvilaan asiakkaisiin kuuluvan taholta, nosti esiin tarvetta. No, nainen ajatteli, sinne on helppo päästä. Ravintola sijaitsee Kuopion ydinkeskustassa, Kauppakadulla ja sisustus on todella ainutlaatuinen. Baaritiski on keskellä ja se on ympäripyöreä niin kuin aito ehta savolainenkin. Baarijakkaroina toimivat juurestaan korotetut maitotonkat, jotka on kruunattu paksulla lehmän "hajumiina" pehmusteella. Baarimikkoina toimivat sonnit ja lehmät. He ovat pukeutuneet rooliensa mukaan. Miehillä on mustat pienet trikoot varustettuna sonnin isolla "elimellä", päässä on päähine sarvineen ja pyöreät nenärenkaat löytyvät jokaiselta. Jaloissa mustat sukkakengät. Naisilla on toppi ja tangat, kuvioltaan lehmän laikulliset. Vyötäröllä keinahteli utarevyötärölaukku. Pitkä häntä huiskasi sinne tänne ajaen loitommalle mahdollisesti hätyyttelevät häntäheikit. Päähineet on sarvettomat. Heidän työskentely voi olla siis "sonnimaisen nopeaa" tai "lehmämäisen hidasta. Pyykkilautahinnastotaulua. Kaikenlaisia illanviettoon kuuluvia kisailuja. Lypsykisaa naisille, suorakaiteen muotoisiin rakennelmiin, on ikään kuin sujautettu kumiset lehmän utareet, joiden maito, tässä tapauksessa siideri piti kunkin pareittain taistelevien naisten saada lypsettyä mahdollisen paljon tyhjäksi ja miehille tasa-aravon nimessä  "kelläpä onnii illan pisin Puijjo", jossa on pikku Puijoja, korkeudeltaan tasan kaksikymmentäkolme senttiä ja kansi senttiä päälle, merkkaavat mäen korkeutta meren pinnasta mitattuna. Aidon Puijonhan korkeus niin ikään on 75 metriä, tuossa 1963 rakennetussa tornirakennelmassa. Pienoismallit kuvasivat miestä, koska niiden keskikohdan alapuolella oli ylimääräinen "tukikeppi". Näitä mahdollisimman paljon korkeimmaksi pinoksi pinonnut kilpailija oli se illan voitokas kaljahinkkineen. Naisten palkintona oli siideriä ämpärillinen.  Niin, naiselle riittää, kun nainen itse pääsee pelkästään jo toisten henkäyksiä haistelemalla melkein humalaan, niin vähäiset määrät alkohomolia. Vierailu ravintolassa ja tässä ravintola "Galax Kukossa" jääköön siis vain mielikuvitusmatkailuksi ravintolan baaritiskille. 

  Puijo kirkkaassa kesäisen suven päivässä siintyy maisemaan jossain takana. Järvet ja metsät näkyvät avautuvat silmien eteen korkeuksista. Tuo veden siinto ja maisema niin rakas. Novopolis Rooftop 2020, Erja Lyytinen livekonsertti oli juuri alkamassa, oli päivä 26.kesäkuuta. Nainen istuu kotona ja nauttii täysin siemauksin suven tuomasta tällaisesta mahdollisuudesta nauttia artistin esityksestä. Nainen on ollut tykästynyt lauluntekijä blueskuningattaren kitaravirtuoosimaiseen musiikkiin jo kauan. Ja nyt tässä ajassa maksuton livestream- keikka ympäri maailman katsottavissa oleva, luo alkuiltaan jotain sitä mitä aika moni varmasti ajassa kaipasikin. Keikan tarkoituksena oli tukea paikallista yrittäjyyttä ja innostaa ihmisiä kotimaanmatkailuun. 50 vuotta sitten The Beatles, brittiläinen rock-yhtye vuonna 1969  teki samanlaisen katolta esiintymisen, perustamansa levy-yhtiön Apple Recordsin toimitilan katolla esiintyessään. Tuolloin konsertti - Rooftop Concert tehtiin ilman mainontaa ja pian sen alettua ihmiset saapuivat konserttia katsomaan, osa villiintyen niin, että konsertti jouduttiin keskeyttämään. Konsertti oli ensimmäinen vuoden 1966 jälkeen ja samalla yhtyeen myös viimeinen julkinen esiintyminen yhdessä. Nyt maisema oli kuvattu 16-kerroksisen talon katolta. Viimeksi livenä nainen näki Erja Lyytisen Kuusankoskitalossa kuin myös laulaja - näyttelijän Vesa - Matti Loirin. Lähivuosina. Ilta oli vetänyt molempien osalta salin hyvin täyteen. Tämä on esiintynyt yhdessä Joe Bonamassan, Sonny Landrethin, Jennifer Battenin, Carlos Santanan kanssa, kotimaisista mainittakoon naisenkin eräs suosikki artisti,  Heikki Silvennoinen. Vuonna 2017 nainen valittiin "Vuoden parhaaksi blues-kitariksi European Blues Awards - äänestyksessä ja vuonna 2019 marraskuussa sijoittui tämä 14.sijalle  Guitar World- lehden "Maailman parhaat blueskitaristit "- äänestyksessä ollen toiseksi paras heti Eric Claptonin jälkeen. Huikean menestysmatkan tämä artisti, joka aloitti kitaransoiton 15-vuotiaana, on siis tehnyt. On esiintynyt Brothers& Sisters- soulyhtyeen laulajana ja opiskellut alaa alan huippuosaajien alaisuudessa. "Bed of Roses"- kappaleen, 2010 vuoden Voracious Love- albumilta, teki yhteistyötä muun muassa Nightwish- yhtyeestä tunnetun Marko Hietalan kanssa, tämän kerran nainen näki livenä, no tämä käveli kävelykadulla ohi, sellainen livenäkymä siis, ja Apocalyptican, Paavo Lötjösen kanssa. Paljon musiikkia tehnyt ulos ja kuunneltavaksi on siis tehnyt jo artisti tähän mennessä. Vuoden 2019 Another World albumissa, jossa on kuultavissa vaikutteita bluesista, rockista, popista, funkista, progressiivisesta rockista, mukana esiintyvät Michael Jacksonin kitaristina tunnettu Jennifer Batten ja slide-kitaristi Sonny Landreth. Lyytinen on esiintynyt samaisena vuonna Kanadassa Blues Brothers- elokuvassa näytelleen Dan Aykroydin kanssa sekä saman elokuvan innoittajan, Downchild Blues Bandin kanssa. Viime vuonna esiintyi myös Tom Jonesin lämppärinä. Blueskuningatar- omaelämäkerta ilmestyi syksyllä 2019. Ja tänä vuonna artisti on tehnyt samannimistä kiertuetta. 

  Blueswoman - nimisen jonkin kiihkeä tempoisen kirjoitelman nainen muistaa tehneensä joskus vuosi ja yksi. Ja myös erään Monica ja Bill - aiheisen, joka oli ikään kuin eräänlainen kannanotto asiaan julkisuuteen vuotaneesta kohusta aikoinaan. Tätä kirjoitelmaa, oli sen ainoa luovankirjoittamisen kurssin osalta joskus yhdessä puitu kurssilaisten kesken. Seassa oli istunut myös eräs "lapsenpäästäjä" , vanhaa kansankieltä käyttäen, kätilön kuitenkaan olematta kyseessä. Tämä mieslääkäri päästi naisen joskus aikoinaan lähtemään synnytyslaitokselta sunnuntaina, kuumeessa kotiin, jo vietetyn viikkoajan jälkeen. Oli ollut vuosi 1990 tammikuu ja vanhan POKS:n synnytysosasto tuolloin kyseessä. Ikkunavuodepaikka oli aika vetoinen paikka ja lääkäri uskoi, kun nainen sanoi voivansa varmasti paremmin kotonaan ja kuumeen varmastikin sitten laskevan siellä. Niin kiitollinen oli ollut tuolloin ja mukava yllätys olikin ollut tähän törmätä harrastuksenmerkeissä tuolla kurssilla. Oliko vuosi 2000. Niin luultavammin. Kuntotalon, "Kuntsin" uutisointia olikin ollut päivässä. Talon toisessa päädyssä on kouvolalaisseurojen vetämänä olleet pitkän perinteet kantavat tanssit ja ne päättyvät nyt lähes 70- vuoden jälkeen. Nämä ovat olleet merkittävä osa seurojen varainkeruuta ja toimintaa on pyöritetty talkoovoimin. Toiminta oli alkanut vuoden 1950 - luvun puolivälistä ja nyt tämä koronaviruspandemia aiheuttaa tämänkin toiminnan kaatumisen. Vuonna 1993 tilan kahvilaan saatiin B - oikeudet, oluen ja viinin myyntiä varten. Lauantai-iltaiset tanssit lokakuusta lavatanssikauden alkajaisiin peruuntuvat siis nyt. Mukana toiminnassa olevat seurat ovat Kouvolan Painijat, Kouvolan Pyöräilijät sekä Kouvolan liikunta- ja voimisteluseura Tempo. Niin nainen itsekin muistaa käyneensä tansseissa. Artisteja, joita paikassa on esiintynyt, niitä on paljon. Tangokuningattaria ja tangokuninkaita, tangokuninkaallisia. Toki iskelmätaivaan tähtiäkin, laidasta laitaan musiikin saroja kahlaten. Reijo Taipale, Markku Aro, Yölintu. Markku Aron niin kuin Vesa-Matti Loirin vuosikymmeniä sitten nainen näki melko perätysten Sommelossa Kuusankoskella. Markku Arohan oli suosituimpia artisteja 1970- luvulla ja on edustanut Eurovision laulukilpailussa Suomea 1971 Dublinissa kappaleellaan Tie uuteen päivään, joka sijoittui kahdeksanneksi. Hyvännäköinen, Etsin kunnes löydän sun, Keskiyön aikaan, Ollaan lähekkäin, Anna kaikkien kukkien kukkia, niin nuo esimerkiksi alkoi välittömästi soimaan naisessa, naisen laulun nimen vain nähdessään.  Vesa - Matti Loiri taas jäi illasta tuosta kaukaisesta mieleen vaikuttavalla Itkevä huilu esityksellään. Itkevä huilu on runoilijan Kyösti Larson, käytti nimeä Larin- Kyösti, 1873-1948. Kulkurin kannel on myös tämän teksti. Tauno Palo lauloi tätä, ja tämä löytyy tämän näyttelijä, laulajan samannimiseltä levyltä muiden tunnettujen runoilijoiden tekstien seasta. Saima Harmajan, Aale Tynnin, runoilijoiden joiden runoeepoksia nainenkin on lukenut. 

  Stetson- hattu, "länsilakki" , Jonh B. Stetson Company teki hattua vuonna 1865 perustamassaa tehtaassaan varmastikin monia, 1900-luvun alussa oli noussutkin maailman suurimmaksi jo, tuo oli ollut päässään sekä cowboy- bootsit jaloissaan siis kyseisellä miesartistilla asiaan kuuluvine puseroineen sekä koruineen tämän esiintyessä salissa, jossa oli ollut hämyisä valaistus ja ikään kuin tämän artistin äänellekin sopiva tunnelma. Ihmiset olivat osa pakkautuneet lavakorokkeen eteen ja osa oli taaempana valmiina alkamaan tanssahtelemaan musiikin tahdissa ja sen suomasta ilosta tuohon harjoitteeseen. Topi Sorsakoski ja Surujen kitara- laulu, niin se kosketti kansaa ja on aina sen tehnyt. "Kitara soi. Surua soi. Niin hiljaa. Soinnuista sen. Ilo on mennyt pois. Sinun lähtösi vei siitä riemun. Suru vain siihen jäljelle jäi. Surua nyt, kitara soi, kitara soi." Artisti oli kerran tälle samaiselle talolle esiintymiskeikalle tullessaan saanut järjestysmieheltä apua pääsyssä lavalle. Mies oli selvinpäin, mutta selkä niin jumissa, kipeä, että tarvitsi hiukan apua lavalle pääsyssä nokkelalta idean keksineeltä "järkkäriltä" esiintymisperuutuksen välttämiseksi. Niin sitä veri vetää esiintymään sen verran paljon ettei sitä vähällä jätetä keikkoja väliin, ei etenkään kun apu saattaa löytyä läheltä. Mitä kaikkea sitä on tapahtunutkaan tuolla tiellä artisteille, yhtyeille. Pitäisi varmaan jonkun tehdä kooste vielä elossa olevilta ja kuolleidenkin tiedettyjen tarinoiden osalta, jotta kaikki tietäisivät mitä on olla artisti muusikoineen. Nainen on kuullut erästä näyttelijää koskevan tarinan myös. Tämä oli ollut vapaailtaa viettämässä joskus nuorempana jällinä ja pudonnut jäihin. Kaljakassit molemmissa käsissään. Ja eikä ollut älynnyt irrottaa otettaan kasseista, vaan vajosi kunnolla ne mukanaan. Ensimmäinen talo, joka kohdalle sattui oli Vikror Klimenkon. Kalinka- laulusta nainen muistaa aina tämän ihmisen, naisen sisko varmasti paljon laajemmasta tämän ihmisen repertuaarista. Tämän kuollessa muistokirjoitukseen tuli tuo katkelma juuri, mikä soi naisen tajunnassa. Niin todella kaunis sävelmä ja kauniit sanat. Artisti kuoli keuhkosyövän runtelemana vain 58-vuotiaana. Johnny Guitar - laulun alun perin teki, sanoitti Peggy Lee , sovitti Victor Young ja se on tehty samannimiseen lännenelokuvaan vuodelta 1954. Joka taas tehtiin Roy Chanslorin vuonna 1953 kirjoittaman kirjan pohjalta. Suomessa elokuvan ensi-ilta nähtiin helmikuussa 1955. Niin se elämystuotantokulttuuri elää ja leviää eri tavoin vuosikymmeneltä toiselle. Peggy Lee- Johnny Guitar pärähti soimaan taltiointina päivässä. 

  "On Mikon päivä, tai Mikkeli, jota myös "pässinpäiväksi" kutsuttiin ennen muinoin Etelä-Savossa. Kyseessä oli jälkimmäisen kohdalla varmasti huomattavasti vanhempi nimi kuin tuo perinteinen kristillinen nimi. Päivällä oli merkitys, sadonkorjuun ja paimentamisen loppumisenpäivä. Mikon päivä on talven portti ja vappupäivä kesän portti. Mikon päivänä alkoi viikon kestävä "runtu- viikko", jonka aikana vietettiin juhlia, kokouksia, tansseja ja häitä. Kokkoja polttivat paimenet työnsä päättäjäisiä viettäessään. Naudan piti olla talvisessa suojassa ennen auringonlaskua Mikon aattona. Parhaisiinsa pukeutuneet naiset taluttivat karjaa sisälle täydelliseen hiljaisuuteen. Talon emännän vastuulla oli talvikauden karjan suojeleminen loitsuillaan. Miehet kokosivat hevoset puolestaan talvisuojaan. Ainakin jollain savojen alueilla nämä vietiin suojaan oksista tehdyn suojaportin kautta. Ihmiset uskoivat loitsuihin ja uhrilahjoihin. Mikkelissä loitsu meni näin, talonomistajan astuttua aamulla ulos: "Taivas, tuuli, ilma, meri ja maan elävä olento. Älä vihaa minua, Vai mikä on oma! Tämän jälkeen kaiversi hopeaa maahan. Henkien saamiseksi ystävällisiksi karjalle ja ihmisille. Savossa metsän pyhiin puihin jaettiin uunituoretta leipää. Mikon tärkein uhraus Itä- Suomessa oli lammas tai pässi. Eläimen uhraaminen varmisti kotieläinten menestyksen. Pässin lisäksi Mikon päivänä syötiin muita juhlaruokia, kuten maitopohjaista gruelia, Mikonkaalia, lihaa perunoiden kera ja nauriita kypsennettiin montussa juuston kera", Anssi Alhonen. Mikko nimi on ollut almanakassa vuodesta 1890 ja sen alkuperä on heprealainen Mikael.  Maija - nimi tulee. Se on yksi Maria - nimen monista muunnelmista. Pohjoismaisissa kielissä ja Saksassa sen vastine Maja. Naisen oma allekirjoitus Marja nimen osalta, joskus lipsahtelee Majaksi. Päivää vietetään 2. heinäkuuta, vuoden 183.päivä, ortodoksisessa 8.syyskuuta. Itsenäiseksi nimeksi se otettiin vuonna 1950 almanakkaan. 1865 vuonna samana päivänä Pelastusarmeija perustettiin Lontoossa.