50.

  "Vain elämää, ei sen enempää, on kaikki tää, koita ymmärtää. Vain elämää, ei sen enempää. Myös kesä tää kohta taakse jää". Ja pomppien hieman eteenpäin laulun sanoissa. "Taas syksy on, on jo lokakuu. Koivikon lehdet kellastuu. Nyt aika on vain eroo suudelmain". "On syksy-yö, vielä kanssas oon. Myrsky lyö rantakaislikkoon. Nyt aika on vain eroo suudelmain". Irwin Goodman alias Antti Yrjö Hammarberg , suomalainen laulaja ja säveltäjä lauloi tätä aikanaan. 14.syyskuuta 1943 Hämeenlinnassa syntynyt kuoli 1991 14. tammikuuta. Folkista rock-henkiseen vaihteli musiikin tyylilaji. Alkumetrit laulannassa alkoi hänellä "rotestilauluin", suomennos protestilauluin, josta suuntaus lähti kohti iskelmää. Kuollessaan hän oli huipulla ja menestyskappaleellaan Rentun ruusu. Niin vain elämää, ei sen enempää, on kaikki tää. Irwin kuoli sydänkohtaukseen vain 47-vuotiaana. Esiintymismatkalla Viipurista Haminaan. 

  Miten paljon naiselle nousikaan mieleen muistoja. Hyviäkin, mutta niitä menetyksiä syksyynkin liittyviä juuri, eräs jopa 14.tammikuuta ajankohtaan liittyvä. Ensimmäinen keskenmeno. Nainen olisi tahtonut saada myös pojalleen sisaruksen tehtyä tähän maailmaan. Niin ei tapahtunut. Kaikkea mahdollista muuta sitten tapahtuikin. Kohdun ulkoista raskautta, sikiö kuolemaa ja tämän synnytystä. Rankkoja asioita. Tuosta kuolleen sikiön synnytyksestä nainen muistaa, että menetys koski, niin että hänen käsiään ihan särki. Eli surun voimakkaan voi tuntea myös erilaisin fyysisin tuntemuksin. Eikä tuo jäänyt viimeiseksi tuollaiseksi kokemukseksi. Ikäero, jos lapsi oli onnistuneesti saatettu maailmaan olisi ollut juuri sisaruksilla sopiva, noin kolme vuotta. No tuon Vain elämää- laulun sanoin, kaikki tämä vain on elämää. Hän oli aloittanut juuri tämän, "elämän annin" takia joskus aikoinaan Syksyn Sylissä- blogin kirjoittamisen. Uudet Vain Elämää- ohjelman esiintyjät oli juuri ilmoitettukin, naisen mieli ohjelma ja juurikin sen formaatin takia. Musiikin ja artistien tuomien elämysten ulottuessa olohuoneisiin tai minne vaan missä kulkija nyt sitten menikään. Elämässä tässä. "Tangokuningattaresta Klamydiaan", otsikossa luki. Kattava kokoonpano alan ammattilaisia. Arja Korisevasta ja Vesku Jokisesta lähtien siis. Taas oli jotain mitä odottaa syksyltä. Euroviisuedustajan valinnasta uudelle tulevalle vuodelle helmikuussa oli juttua. Uuden musiikin kilpailu oli avattu.  Eurovision kilpailu järjestettäisiin Rotterdamissa Hollannissa. Tänä vuoden edustajaa Aksel Kankaanrannan voittobiisiä Looking Back, nainen muistaa kuunnelleensa antaumuksella kovalla äänellä kotonaan. Tykkäsi sävelestä ja kaikkinensa se sopi esittäjälleen. Todella surku, ettei tämä päässyt näyttämään lavakarismaansa kilpailussa niiden peruuntumisen vuoksi.  Lordin, Hard Rock Hallelujah , 2006 vuoden voittonsa lunastanut biisi alkoi soimaan naisen päässä. Heviä hevillä hetkellä. Niin se oli aina lievittänyt sitä eletyn elämän sen hetkistä tuskaa, mitä nainen tunsi. Mitkä voimat musiikilla olikaan. Euroviisu kilpailuilla oli aina oma kannattajakuntansa. Niin naisissa kuin miehissäkin. Nuorissa kuin vanhoissakin. Tipi-tii Marion Rung esittäjänään 1962 Eurovision kilpailussa. Nainen muistaa todella hyvin tuonkin laulun lapsuudestaan. Tipi- tii - sanoo, tämä nainen, "birdy". Kyllä. Tipi-tii.

  "Lento- ja laivamatkustaja koronatestiin."02.09.KS. Matkustajat eivät siis pääsisi Suomeen ilman negatiivista koronatestiä. Tällainen lakimuutoshanke valmisteilla. Todella hyvä niin koska suurimmaksi osaksi koronavirustartunnoista edelleen tuli ulkomailta matkaavien mukana. Se jouhevasti nopeuttaisi ja helpottaisi tuloa Suomeen myös maista joissa koronatilanne on huonompi. Tarkoituksena, että matkailu olisi mahdollista ja terveysturvallista. Kyllä vain, hankkeen toteutuminen on odotettua. 

  Nainen oli törmännyt vanhaan YLE.n uutiseen vuodelta 2018. "Erikoinen ilmiö itärajalla: Kisaturistit hakevat turvapaikkaa Suomesta Venäjän MM-kisojen varjolla. Jalkapallon MM-kisoihin pääsee matkustamaan ilman viisumia pelkällä passilla ja ottelulippuun liitetyllä fani-ID:llä. " Tuolloin kisat olivat houkutelleet ympäri maailman ihmisiä Venäjälle. "Viime päivinä fani-ID:tä on käytetty myös keinona päästä EU:n alueelle". Jutusta ilmeni kolmen turvapaikan hakijan ilmentyminen ja Suomi kohdemaanaan. Eräs Nigerialainenkin väärennetyllä Brasilian passilla. Niin se eräs Briteissä asuva ja Ruotsista kotoisin oleva oli ilmoittanut kiinnostuksensa jalkapalloon. Poika kävi jalkapalloa seurassa pelaamassa. No vaihtoehtoja tuon suhteen on todella paljon. Missä tekijä loppujen lopuksi suoritti nämä lähestymiset naiseen. Voi olla, että oli täällä kotomaassamme ja voi olla kotoperäinenkin. Kaikki oli avoinna vielä. MTV3 uutisissa illalla tullut lisäselvyys Aleksei Navalyian myrkytykseen, kyseessä oli hermomyrkky, jota on voinut joutua jonkun rikollisryhmittämän käsiin. Niin, aiempi Britanniassa tapahtunut Sergei Skripalia ja tämän tyttären myrkytys oli tehty samalla hermomyrkyllä. Venäjältä rajan yli tullut jalkapalloilija, pakeni Siperiasta, Mihail Golikov vankilatuomion saanut, hakee turvapaikkaa Suomesta. Ja sitten tämän toisen Luumäkeläistapauksen ilmi tuotu info, uhkailu, että tällä oli jotain kovan luokan venäläisiä tukenaan. Tai ainakin lähipiirissä. Niin nämä voisivat linkittyä toisiinsa tai sitten eivät todellakaan. Nainen itse oli lukenut Atik Ismailin kirjan Pelimies, omaelämän kerrallisen sellaisen. Suosittelee sitä lämpimästi kaikille luettavaksi. Nainen itse on tykännyt myös jalkapallosta urheilulajina aina. Hetken muistaa, lapsuudessa itse kuuluneensa jonkin sortin "mimmiliiga" joukkueeseen. Ja muutenkin lapset oli ne sitten poikia tai tyttöjä ovat aina tykänneet futailla.  Jääkiekko ja MM-kisat tosin on ehkä se intohimoisuuden täyttymysporras naisen kohdalla kuitenkin. Ja ne tietyt matsit sieltä. Suomi- Ruotsi matsit iän kaiken.  Tämä intohimo, on ehkä äidinmaidossa saatua. Nainen kun oli joskus katsonut äitinsä kanssa näitä matseja oli tajunnut asian. Kyllä vain jääkiekkointo oli suurta nimenomaan perheen naisilla ja sen äänen avauksenkin muodossa ilmentyväisenä. Tosin oli nainen lapsuudessa pelannut Kausalan jääkiekkokaukalossa kouluaikana matsejakin. Kiekko tuli aloituksessa suoraan nenään. Niin ja harjoitellessaan luistelemaan vuotta puolentoista nuoremman veljensä kanssa aikoinaan samassa kaukalossa. Nainen otti ja pääsi lähelle maalia. Tosin ei maalia tekemään vaan teki "ylämummo veivit" vartalollaan pään tähdätessä ja huulen osuessa kohdilleen. Ei kuulunut kilahdusta. Kuului parkaisu. Huuli halkesi. Kaikkia näitä "muistoja" kantaa vieläkin kasvoissaan. Huulessa pieni vaalea "vekkiarpi" ja nenä no se otti vielä kontaktia myös pesäpalloon kun nainen oli ykköspesän vahti. Kyllä urheilu on antanut paljon. Sieltä lapsuudesta näihin päiviin. Nainen on tyytyväinen sen antiin. Kuitenkin.