86.

  "Här kommer Pippi Långstrump. Tjolahopp tjolahej tjolahoppsansa". Peppi Pitkätossu -laulu soi naisen mielessä ja nainen ajatteli, että laulun sanat pitivät nyt niin paikkansa hänen kohdallaan se tietty kohta.. Nainen on pitkine pohkeen ylittävine melkein sinne säärenkin puolelle menevine sukkineen ja leteillä olevine punertavine hiuksineen sekä mekkomaisine puseroineen päivässään herätessään kuin eräs idolihahmonsa lapsuudesta eli Peppi Pitkätossu. Naisella oli kaikki vähän silleen ei hyvin, kenollaan,  nyt todella päivässään. Ei tiedä miten edes toimia ja on "jumitilassa". Silti haluaa olla yhtä vahva, fyysisesti etenkin kuin Peppi Pitkätossu on. Jäähyväislaulu tuli mieleen: "On laiva valmiina lähtöön. Se kaukomaille käy. Missä taivaalla illan tullen. Ei pohjantähteä näy. Kun nousee purjeet purren. Ja köydet irrotetaan. Tänne ystävä armas surren. Sua jäämme me kaipaamaan. Ja ellet sä luoksemme tulla. Vois milloinkaan uudestaan. Niin sydämissämme. Sua vain aina muistellaan". Niin tähän kohtaan oli hyvä päättää. Näistä osuuksista tulee ajassamme etenkin paljon mieliin ihmisille. Ja ihmiselon kaarestakin. Kuinka kauniit sanat koko kappale kuitenkin sisältääkään. Lopussa laulu menee näin: "Pian taas laulu onnesta soi". Niin soisiko laulu naisen sisällä toisella tapaa, vielä onnellisempana joku päivä. Nainen ei osaa edes surra kohtaloaan. Ei tässä maailman menossa ja ei osaisi tehdä sitä jo eletyn elämänsäkään takia, vaikka onkin se sisupussi kuin vaikka itse "Peppi". Mari  Rantasila on laulanut tämän esimerkiksi, eräs naisen tykkäämistä artisteista, lauluntekijä, näyttelijä, ohjaaja, ja Vain rakkaus, laulu Raid - televisiosarjan tunnuskappale etenkin, jossa itsekin näytteli pääosaa yhdessä Kai Lehtisen kanssa. Kai Lehtinen on muuten myös yksi naisen suosikkinäyttelijöistä, tämä ohjaustyötäkin tehnyt vanhan kansan ajan kuvankin hyvin esille tuova näyttelijä. Seitsemän veljestä, Poliisin poika, "Kalle Päätalo", Päätalo, elokuvien roolihahmoja näytelleenä tuo sen todella hyvin esiin kaikille katsojille varmasti. 

  Nainen on lukenut Aleksis Kiven Seitsemän veljestä teoksen, 1870 vuonna tämän johdosta kirjoitetun ja suosittelee sitä kaikkien suomalaisten luettavaksi, Nummisuutarit näytelmään tutustumisen lisäksi. Runojakin tämä on kirjoitellut, joista on tehty lauluja muun muassa Sydämeni laulu, joka on samanniminen kirjailijasta aikanaan tehdyn musikaalin nimikin. Toinen luettava kirja on Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen - kirja. Kirja lennättää lukijan suoraan muinaiseen Egyptiin, faarao Ekhnatonin valtakuntaan. Mikä valtaisa lukuelämys ja kuvallinen seikkailu ihmismielen avulla tuohon aikaan ja maailmaan. Tämä on juuri tätä kirjallisuuden tuomia suuria nautintoja, joiden avulla lukija matkaa kaikenlaisissa maisemissa. Mika Waltarin kirjoitusrepertuaari on valtaisa. Hän on kirjoittanut vaikka ja mitä elämänsä aikana, jopa sarjakuvariimejä. Juho Vesalan, Kouvolalaisen urheilutoimittajan kirjalliseen tuotantoon suosittelee myös tutustumista. Mistäkö tämä naiselle tuli mieleen, tämä aakkostetaan kaunokirjallisuusosastolla V: kirjaimiin. Vanha kirjastossa työtään tekevä ihminen muistaa kyllä, paino sanalla vanha, nyt. Kaksoiskuljetus, Tähtäimessä voitto, Agilitysankarit, mutta ennen kaikkea ta- daa, Eino Venttiili kirjat. Oi minkä huumorin ryöpsähdyksen lukija saa kirjan hahmojen avulla itselleen.  

  Nainen tykästyi tähän elokuvaan perustuvaan Harri Nykäsen kirjoittamaan kirjaan aikanaan itse ja onhan tällä kirjailijalla muutenkin koko kirjaskaala mitä on kirjoittanut vuosien aikana ollut siihen oikeaan genreen naista ajatellen kuuluvana ja kiinnostuksen täten saavana. Rantasila teki laulu - uransa läpimurron Se - yhtyeen Auringossa - kappaleella, Yarin tekemä, tämä on soittanut muutamilla keikoilla sekä Pelle Miljoona & 1980- yhtyeen Pelko ja viha- levyllä. Jyväskylästä kotoisin oleva tekijä on ollut myös musiikintekijänä monen elokuvan sävelissä, muun muassa Elvis kissan jäljillä sekä Akvaariorakkaus. Jälkimmäinen taitaa olla jopa naisella itsellään. Kotikatu, 1995 - 2012, sarja oli suomen pitkäaikaisin draamasarja vuoteen 2016, kunnes "Salkkarit" ohitti sen tuossa kunniamatkassaan, tuli myös naisen äidinkin suosikkisarjana mieleen. Aika monen suomalaisen koteihin tuo sarja on saapunut odotettuna vieraana noina vuosinaan. Rantasila oli vuosina 1995-2001, 2008-2009 mukana. Risto Räppääjä elokuvia on ohjannut kolme. Uusin, kahdeksas "Räppääjä", Risto Räppääjä ja väärä Vincent, Sinikka ja Tiina Noppolan kirjoittamiin kirjoihin perustuva elokuva saa ensi-iltansa pian, megasupersuosion saanut elokuvasarja. Iiro Rantala on säveltänyt musiikin joka laulu- ja tanssikohtauksissa pääsee ihanaisesti esiin. Trilleri-musikaaliksi elokuvassa näyttelevä Inka Kuustonen, ei kai voi olla väärässä, lapsinäyttelijöiden Silmu Ståhlbergin, joka näytteli nuorta Juice Leskistä, Juice - elokuvassa 2018 ja Lumi Kallion jättäessä tämän elokuvan myötä jäähyväiset tälle elokuvaproduktiolleen. Lapset kasvaa, mutta niin tämä elokuvakin suosiossaan elää vielä monen monituiset vuodet tästä eteenpäin omaa elämää lasten maailmaan vaikuttaen. Stålberg- nimi on naiselle tuttu tämän kouluvuosiajoilta Kausalasta. Yläasteikäisenä oppilaat ravasivat kahden koulun väliä Kausalassa. Milloin minkäkin koulutunnin perässä. No liikunta on hyväksi- tuolla periaatteella sitä mentiin tuota matkaa, väliä, joka oli alle puolikilometriä kaiketi. Eräs biologian "maikka", on eritoten jäänyt mieleen, "Mömmö", oli tämän lempinimensä. Sopi opetettavaan aineeseen nimi tuo. Tuossa Iitin yhteiskoulun tiloissa oli joskus yläasteikäisille diskoiltaa tarjolla ja sinnehän sitä piti mennä muiden mukana tanssahtelemaan tanssilattialle. Disko on 1970- luvulla funkista ja soulista syntynyt tyylisuunta, mutta myös diskoksi kutsutaan diskomusiikin kanssa tanssittavia tansseja. Sana tulee sanasta diskoteekki, eli on ranskankielestä peräisin. Saturday Night Fever- lauantai-illan huumaa kappale on varmaan tuolloin soinut, toki myös sen ajan suomalaismusiikin ykköshittinimet, Kake Randelin, Kop kop kop- kappaleineen ja monia muita tilaisuuteen sopivia kipaleita illassa varmaan kuultiin. Maukka Perusjätkä / Vaatteet, Säpinää, Eppu Normaali / Puhtoinen lähiöni, ABBA / The winner takes it all, Gimme Gimme Gimme,  Pelle miljoona oy / Olen kaunis, Tumppi Varonen / Problems, Matchbox / Rockabilly Rebel, Blondie / Call me. Nämä kaikki kuuluivat TOP10 tuona aikana. Kyllä nainen eli niin aikaa uudestaan. Maukka Perusjätkän CD:n muistaa ACDC:n ohella vieneensä erään veljensä pyöreille vuosilla. Juhlasta, siis siitä paluumatkasta ei ole kovin selviä muistikuvia, mutta luultavasti tuota musiikkia on päivässä myöhemmin myös soitettu. Vanhin veli oli yllyttänyt naisen boolikisaan, ja loppulukema oli nyt sitä mitä oli. Pyöreitä vuosia täyttäessä juhlat kannattaa aina pitää. Sel-vä.

  Iiro Rantala on Trio Töykeiden yhtyeen myötä tullut joskus naisen elämään. Todella mahtava pianisti ja säveltäjä. Tehnyt moneen musikaaliin musiikkia. Mulle kaikki ja heti ja Lava-ammuntaa. Mulle kaikki tänne nyt Lapinlahden linnut, tulee mieleen, Mikko Kivinen onkin tuossa näytelmässä ja Ulla Tapaninen. Mulle kaikki heti nyt on myös Tommy Tabermannin 2004 vuoden julkaisu. Tämä lausuu runojaan ja lauluosuudet esittävät artistivierailijat. Tabermann kuuluu naisen arvostamiin ja tykkäämiin runoilijoihin. Tällä on kotonaan juomalaseja, joissa lukee Tabermannin kirjoittamaa runoutta. Nainen on ollut runo-osaston kuluttaja jossain vaiheessa, toki kirjailijoille itselleen varmaan ihan mieluista. Heli Laaksonen, turkulaiseksi syntynyt, "meni sellaista sitten tekemään", murrerunoilija, sai naisen runojensa lukijoiksi "murrekeksinnöllään", tavalla jolla saa viljellä kirjoittaa runoja  ja silti tehden sitä murteiden säilymiseksi täällä siinä kirjallisessakin muodossa. Ei leikki sikseen, Turku on hyvä paikka olla ja elää edelleenkin. On ollut myös se näytelmäkirjallisuudesta kiinnostunut. Reko Lundan, teatteriohjaajan kirjoittaman, yhdessä vaimonsa kanssa tehdyn, elämästä vakavan sairauden varjossa, Viikkoja kuukausia, kirja on eräs tältä tullut mielenkiintoinen kirja. Kirjailija itse menehtyi kirjan ilmestysvuonna 2006 aivokasvaimeen. Nainen muistaa nähneensä eräässä valokuvataidetta käsittelevässä kirjassa kuvan Reko Lundanista, jossa tämän oikea käsi ranteesta lähtien on valossa ylös kohotettuna ja loppu kehosta varjossa. Niin se kädenjälki häneltäkin tänne jääden, meidän täällä kaikkien kulkevien iloksi. Lava-ammuntaa ja Ulla Tapaninen, ei ihminen siinä muuta kaipaakaan, sitä mieltä nainen on. Onneksi näitäkin vetoja löytyy kansalaisille "tubesta". Komiikkataide on oma taiteenlajinsa ja niin antoisaa kokijalle näkijälle, että kaikki muu unohtuu, taidokas taiteilija tuo ja pitää kuulijakuntaansa otteessaan mukavasti sinne loppusanoihin asti, The End - osastolle, kun lavataitelija, näyttelijä, laulaja, komiikan taitaja poistuu lavalta sinne takavasemmalle. Kunnes tulee kotona ääninäyttelijä taas jossain muodossa lähelle. Eroon ei pääse ihminen näistä hyvistä. Ei. Ei sitten millään. Jorpakkoon - Risto Räppääjä ja Ulla Tapaninen äänessä myös. Ei millään. Iiro Rantala on aloittanut oman musiikillisen uransa Cantores Minores - poikakuorossa. Tuo kyseinen yhtye, parin muun jälkeen muusikolla, on toiminut UNICEF:in hyvän tahdon lähettiläänäkin, 1993. Tämä on tehnyt Heikki Salon kanssa yhteistyötä, SaloRantala Soi- albumin myötä, Rantalan sävellyksiä ja Salon sanoituksia. Iiro Rantala New Trio- Shit Catapult pyörähti soimaan ja nainen jammailee mukana.

  Tyttönen tuijottaa taas televisiosta tulevaa Astrid Lindgrenin luomaan satuhahmoon perustuvaa televisio sarjaa. Ei malta muuhun osallistua perheessään. Tämä on tärkeä hetki. Saa siivet kuin itselleen ja pääsee astumaan suoraan sisään tähän näiden hahmojen luomaan elämään. Tämä lastenkirjailijaksi päätynyt nainen kertoi tarinoita sairaalle tyttärelleen ja se oli alkulähtö näille tarinoille Pepistä. Tuolloin elettiin 1940 - luvun alussa. Huvikumpu oli kiehtova paikka, Herra Tossavaisineen ja hevosineen. Nainen tarvitsisi nyt tuota Pepin matkalaukullista kultarahoja päivässään. Ja ystäväkaksikkoaankin. No hänellä on ne kyllä. Tuon ajan tapa tuoda esiin tummaihoisia, juuri nimityksen puolesta taistelee kyllä tätä naisen oikeustajua vastaan, muuten tarina edelleen on kiehtova. No, tuohon aikaan kuuluva ilmiöhän se oli, mutta onneksi elämme nykypäivää ja rotusortoa rasistisuutta harjoittavat ihmiset joutuvat pää pölkylle tuomioita vastaanottamaan jo. Kiitos ajallemme siitä. Nainen koetti muistella, ja miettiä oliko kirjana Peppi Pitkätossu hänellä ensin tuttu vai televisiosarjan, elokuvan myötä. Elokuvia on tehty vuodesta 1949 lähtien, ja televisiosarjoja 1969 vuodesta, piirroselokuvia 1997 vuodesta. Niin nämä elämänpituiset seikkailut tämän kaiken kattavan kulttuuritoiminnan myötä ihmiselle tulevana. Kyllä vain täällä on hyvä matkata. Peppi Pitkätossu Etelämerellä äänikirja, pitäisiköhän kuunnella ihan vain muistoja kerratakseen, nainen ajattelee, Peppi Pitkätossun laulun laittaessa soimaan. Kaikki on jotenkin vähän ei normaalia ja tiedämme miten Peppi laulussaan sen ilmaisi, millä sanoilla.