236.

   -No, niin. No, niin. Joulua aattoa kohden tiemme näin käy. No, niin. No, niin. Oletteko valmiina jo te Joulunhenget, hei. Tontutkin siellä Joulumaassa. Hei!, näillä sanoilla ilmassa kaikenlaisia pyörähdyksiä ja kiepahduksia pompahduksiakin suorittaen ilmestyi tämä Joulunhenki Kaksikymmentäyksi näiden Joulunhenkien tiiviiseen joukkoon. Oli laittanut tullessaan väkisin nämäkin tekemään näitä erilaisia liikkeitä mukanaan. Oli ollut niin hassunnäköistä tuo. Aivan kuin jokin ulkopuolinen voima, no Joulunhenki Kahdenkymmenenyhden taikavoima se näitä kiepsautteli ja heilauttelikin kuin kärrynpyörää olisivat tehneet omaehtoisesti paikoillaan, mutta oi. Ilmeet oli siksi näkemisenarvoiset. Tosin niin, vaikka silmät oli tapitti jännityksestä näiden kasvoilla niin silti kasvot loisti iloa jälleennäkemisen johdosta. Kyllä vain tämä tiimi, Joulunhenkien tiimi oli vetoisa jaksava tiimi. Puhalsivat yhteen henkeen ja näihin keppostelutaikavoimiinkin henkeä, jotka sitten saattoivat keppostelun muodossa Joulunhenkiin itseensäkin näin äkkiä osua. Joulunhengeltä Kolmoselta meni vain hetki, tämän jäsenien eläessä tätä keppostelutaikaa tahdottomasti tai no, tässä tapauksessa kait täysin täydellä tahdolla voisi sanailla tässä kohtaa, niin, vain hetki ennen kuin tajusi kaiken ja se tämän nauru taas. Siinä kohtaa kaksi keppostelutaikaa törmäsi kuin ilmassa yhteen ja se se oli vasta näky tuo. Kaikki nauroivat siis samalla kuin olivat tämän Joulunhenki Kahdenkymmenenyhden taian vallassa. Joulunhenki Kaksikymmentäyksi ei itsekään välttynyt siltä. Tuota riemua siis kesti taas tovi ja toinenkin. Siinä, Korvatunturin tienoilla nyt vain -1 celsiusasteen pakkasessa, aattona oli luvassa -8 pakkasastetta ja joulupäiväksi rapiat -26 pakkasastetta, niin, siinä tuo lumi pöllysi ja lumikinoksetkin. -No, niin, sanat ilmoille heilahti ja tupsaus vaan kävi kun yks sun toisen Joulunhengen liike pysähtyi niille sijoilleen. Joulunhenki Kaksikymmentäyksi niin osaa rauhoittaakin tilannetta. On juuri tällainen joulun kiireen, oikeastaan missä vaan maan kansa ihmiset olivat, niin säpinässä ja kiireessä sähäkkä apuri, se kätensä ojentaja ja ei vaan millään malta olla lumivällyjen alla tämän kauempaa, vaan tämän Joulunhengen on katsottu parhaimmaksi nousta juuri näinä päivinä uniltaan. On se vaikuttaja sinne jouluun asti. Muiden Joulunhenkien kanssa. Ja jos ne jouluvalmistelut nyt jostain syystä ihmisillä tai kansalla ei jostain syystä mene silti niin onnistuneesti loppuun asti. Joulunhenget on silti tehneet taikojaan, yhteishengessä, jouluhengessä ihmisten parissa. Joulun voi tehdä monella tapaa itselleen, läheisilleen ja perheelleenkin jos sellaista on siinä ympärillä pyörimässä. Jouluntaikaa tuo. 

  Joulunhenki Kolmonen suki noita, tarkasti joka suuntaan sillä voimakkaalla pidolla olevalla geelillä laitettuja pitkulaisilla kierteellä olevia jääpuikkomaisia hiussuortuviaan. Ja vielä vaan se hymy välkehti kasvoilla. Joulunhenki Kaksikymmentäyksi nosti varoittavasti sormeaan ja heilautteli sitä yhtaikaisesti päänsä kera kieltoa merkiten. - No, niin, tämä vielä kertaalleen lausahti ja hiljeni sitten vaan katselemaan hetkeksi ympärilleen. Perillä Joulunhenkien taikamaassa. Perillä Joulumaassakin. Joulunhenki Kaksikymmentäyksi oikein huokaisi nähdessään nuo rakkaat torpat pirtit Joulumaan. Joulunhenki Vitonen keskeytti tuon hartaan hetken: -Katsokaa näitä minun olkapää lumikidekukkaskoristuksia. Kyllä tässä on kyytiä saatu jos jonkinmoista ja joka vuosi sitä joutuu aina tekemään näitä lisätaikoja asusteellensa. Kyllä sinäkin Joulunhenki Kaksikymmentäyksi taas järjestit niin vauhdikasta menoa tähän alkuun jo, että meinaa ihan hengästyä. - Vai hengästyä, sanoi vastasi Joulunhenki Kaksikymmentäyksi. Kaksi säpäkkää Joulunhenkeä siinä tuijotteli toisiansa. Tämä alkoi taas naurattamaan muita Joulunhenkiä. - Hei, hei arvaten muiden aatokset Joulunhenki Kaksikymmentäyksi sanoi ja yritti heti saada asialinjalle, keppostelulinjallle toisia. Joulunhenki Yksitoista Joulunhenki Joulunhenki Kymmenen mimiikkaesitystä tallentaen kuvaten, kaikkea tätä tapahtumia kuvaten. Oli koko ajan ilmassa sinne tänne kuin vieteriukko heilahdellen kuvannut kuvasarjaa tai oikeastaan Joulunhenkien Joulu 2020 seikkailuelokuvaa. Joulunhenki Kymmenen oli asettunut Joulunhenki Kahdenkymmenenyhden rinnalle meinaan ja siinä antoi palaa niin sanotusti. Oli esitys jäänyt päälle tälle. Ikiesitys. Senhän Joulunhenget muut tiesivätkin. No, siinä tämä esitti matki Joulunhenki Kahtakymmentäyhtä eleillään. Ja oli taas saada kaikki nauramaan. Nämä pidättelivät niin voisiko sanoa irvistellen nauruaan ja hymyilyään, että ihmetellen Joulunhenki Kaksikymmentäyksi päästi sanat suustaan: Hei, mitä nyt. Päällään vihjaavasti heilauttaen, toinen jalallaan, toinen vain asettuen oikein nojaamaan käsiinsä samalla maassa mahallaan makaavana ollen ja käyden seuraamaan mimiikkaesitykstä, näitä kahta Joulunhenkeä. Niin, kyllä vain. Joulunhenget elivät saivat virtaa tapahtumista elävästä jouluelämästä kaikesta mahdollisesta ja rentoutumishetket tällaiset hauskat pienet toivat voimia taikavoimia vaan lisää. Kepposteluvoimia. Ja sitten se taas tapahtui. Yhdeltä Joulunhengeltä pääsi aivan pieni naurunpyrskähdys. Ja se oli menoa. 

  Joulunhenki Kahdenkymmenenyhden nauraessa muiden kera tämän asu, jossa oli vaikka minkälaisia koristeita, hytkyi heilahteli, kuin jonkin kulkupeli hiekkatien nimismieskiharoilla. No, nyt mentiin aivan sivuraiteille. Jouluraiteille takaisin, mars. Oli kuin kaulimia, joulukuusen joitain koristeita, palluroita ja nauhaa, tähtiä sädehtiviä, niitä kuusen latvaan laitettavia. Niin pari keikkui tämän päällä tuossa päähineessä. Oli kuin joulupipareita olisi ollut tarjottimellakin pään päällä jonkun verran. Joulutorttuja ja kakkuja tuossa selässä olevassa, niin ei se vanhanajan reppu ollut, mutta melkein. Oli itsetehtyjä joulumakeisia ja konvehteja. Oli jopa lemmikeille jotain asussa mukana. Oli kuin jokin jouluinen varasto olisi seissyt tuossa toisten Joulunhenkien edessä. Siis niin paljon kaikkea tällä oli tuossa asussaan. Hetkinen. Mitä mitä. Olisi saattanut jollekulle muulle kuin Joulunhengille tulla mieleen. Sekametelisoppa oli kait aika sopiva kuvaus tuolle asusteelle. Niin sekametelisoppahan on se riisipuuroon laitettava hedelmäkiisseli, johon laitetaan kuivattuja sekahedelmiä, kanelitanko, sokeria, vettä, perunajauhoja. 1800- luvun lopulla höyrylaivojen yleistyminen pienensi kuljetuskustannuksia ja siirtomaatuotteet näin halpenivat. Aluksi nämä ovat olleet maassamme vauraimpien talonpoikaistalouksien herkkua. Sekahedelmäkeitto yleistyi kuitenkin 1920- ja 1930-luvulla. Sotavuodet tekivät kuitenkin sen,  että tauon jälkeen se palasi 1950-luvulla koteihin. Riisipuuro itsessään on tullut juhlaruokavalikoimaan 1800-luvulla. Presidentti Svinhufvud aikanaan oli pyytänyt laittamaan niitä manteleita puuroon kourallisen, jotta mahdollisimman monella olisi elämässään hyvää onnea. Niin ja vaikkapa hyvässä lykyssä niiden omien toiveiden toteutumisessakin. Tuo asu, jota tämä Joulunhenki Kaksikymmentäyksi kantoi, niin, se oikeastaan edusti tämän tätä apurimaista kiireessä, joulukiireessä, tähän Joulunhenkien kuuluva jokaiselle varta vasten kannettavaksi tullutta uniformua. Kiireapulainen jouluun. Voisiko olla maan kansan termi tälle Joulunhenki Kahdellekymmenelleyhdelle. 

  - No, niin. Nyt, tämä lausahti vielä kerran. Ja naurusta jo tällä kertaa, voitteko kuvitella, hetkeksi tarpeeksi saanut Joulunhenkien komppania hiljeni. No, niin tämä laulu, On joulu täällä taas, senhän muistatte. Samassa nämä jo laulelivat sitä.

Jouluaattoon. Muutama yö vaan on. On joulukiireet. Valmistelut, jotka meitä lennättää.*

On joulu. On joulu täällä taas. *

Joulun viettoon. Halu sydämis jo on. On iloiset lapset. Jotka toivoo, että aika rientää.*

On joulu. On joulu kaikilla taas.*

Kuusi silloin latvaan. Tähden saa. Koristeet oksia koristaa. Kynttilät kaiken kruunaa.*

On joulu. On joulu täällä taas.*

Joulurauhan julistusta seuraamaan. Ihmiset itsensä laittaa. Meille joulun se tuo rauhoittaa. Juhlan virallisesti aloittaa.*

On joulu. On joulu kaikilla täällä taas.*

Pöytään jouluruokia nauttimaan. Kansa istahtaa. Nyt voi arjen luvalla unohtaa. Jouluun oven raottaa.*

On joulu. On joulu täällä taas.*

Joululauluja käy laulamaan. Tämän kansan maa. Ne juhlaa jaloa julistaa. Meille joulun sydämiin kantaa.*

On joulu. On joulu kaikilla täällä taas.*

Joulupukkia odottamaan. Lapset viimein alkaa saa. Se jännityksen ääriin kohottaa. Kohta lahjat joulupukki ojentaa.*

On joulu. On joulu täällä taas.*

Hautausmaille askel suunnataan. Siellä kynttilämeren loisto on. On aika poisnukkuneita muistaa. Siellä esiin muistot vierähtää.*

On joulu. On joulu kaikilla täällä taas.*

Joulusaunan lauteille istumaan. Se mielen rentouttaja on. Yöhön uneen päin rauhoittaa. Aatto iltaan jo näin käännähtää.*

On joulu. On joulu täällä taas.*

On joulu. On joulu meillä kaikilla taas.*

© Kirsi - Marja Vahter

  - No, niin. Joulunhenki Kaksikymmentäyksi samalla kun lauloitte tuon laulun, teitte jo puolestani osan taiasta. Laitoin samalla mukaan siihen tämän päivän keppostelun. Eli jokainen voisi hauskuuttaa toista tämän siinä näissä jouluvalmistelujen keskellä puuhaavaa. Matkia vaikka tämän rakkaan Joulunhenki Kymmenen tavoin tätä puuhissaan. Olla näin kympillä mukana touhuissa vaikka ei niihin tätä ehkä niin kerettäisi ottaa mukaan. Jotenkin keventäjänä olisi näin sekä tietty joulukiireapulaisena tälläkin tapaa tuossa joulukiireessä. Kaksoismerkityksen tuo sana saaden. Joulukiireapulaisena voi olla siis monella tapaa. Ne lapsoset herttaisetkin siellä perheissä. Taika on jo matkannut ihmisille. Joulukiireessä nämä tulevat kohtaamaan siis jotain sellaista, joka laittaa nämä nauramaan. Joulunauru kepponen sekin kuin toistaa vaan itseään. Saa uusia muotoja. Matkimismuotoja. Kaikki esiintymään ja matkimaan vaikka. Naurun joulukiireapulaisjoukkoja tarvitaan ja juuri nyt. - No, niin. Tämä lausahdus, joka oli jäänyt päälle ikään kuin Joulunhenki Kahdellekymmenelleyhdelle, jäi päälle vielä kerran. Ja vaikka tänä vuonna vietetäänkin sitä joulua hieman toisella tapaa, vanhoja tapoja voi uudistaa. Kuunnella lauluja, ei itse laulaa. Perheiden parissa ehkä. Ja ulkona voi aina laulaa pienessä piirissä. Jouluun oven raottaa.